Hallitus näkee lisäpanostuksen koulupoliisitoimintaan tärkeänä. Se vahvistaa poliisin työtä lasten ja nuorten parissa. Kynnys fyysisen väkivallan käyttöön on kouluissa madaltunut.
Valtteri Kujansuu,
Maria Mäkelä
Koulupoliisitoiminta on saamassa ensi vuonna kaksi miljoonaa euroa lisärahaa. Asiasta tiedotettiin Orpon hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä aiemmin tällä viikolla.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Siivon mukaan lisäys on merkittävä.
Siivon mukaan lisäraha käytetään koulujen ja koululaisten turvallisuuden parantamiseen, esimerkiksi nuorten tekemiä rikoksia ennalta ehkäisevään toimintaan, valistuskampanjoihin ja liikenneturvallisuuden edistämiseen.
– Tämä raha tulee todellakin tarpeeseen.
Sisäministeriön erityisavustaja Timo Kerttula kertoo Ylelle sähköpostitse, että on liian aikaista sanoa, mihin lisäraha konkreettisesti kohdennetaan. Arviointi tehdään poliisissa.
Poliisihallitukselle ei ole vielä selvää, onko lisäraha pysyvä vai vain ensi vuotta koskeva.
Kari Siivo kertoo, että jos raha kohdennettaisiin puhtaasti henkilötyövuosiin, se tarkoittaisi noin 25 henkilötyövuotta sivukuluineen. Osa rahasta menee kuitenkin koulutukseen ja esimerkiksi viestinnässä tarvittaviin työvälineisiin.
Joka tapauksessa lisäraha tarkoittaa panostuksia henkilöstöön.
Fyysinen väkivalta entistä yleisempää
Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Markus Antila kertoo, että poliisissa on huomattu fyysisen väkivallan käytön kynnyksen madaltuneen kouluissa.
– Hyvinkin pienistä asioista ollaan valmiita käyttämään fyysistä väkivaltaa toista kohtaan.
Rikoskomisario Markus Antila kertoo tapauksista, joissa poliisia on pyydetty ratkaisemaan koulun väkivaltatilanteita:
Antila uskoo, että lapsiin ja nuoriin satsaaminen maksaa itsensä takaisin.
Koulupoliisitoimintaan kuuluu esimerkiksi koululaisten valistaminen liikennesäännöistä. Poliisi vierailee kouluilla myös esimerkiksi väkivaltatapauksissa. Silloin poliisi pyrkii selvittämään asian keskustelemalla.
Antila ei usko, että halukkuutta löytyisi sille, että poliisi valvoisi järjestystä tai turvallisuutta aktiivisesti kouluissa tai niiden ympäristössä.
– Lähtisin ajatuksesta, että tehdään ennaltaehkäisevää puuttumista ja tunnettavuuden ja poliisin brändin luotettavuuden luomista lapsesta alkaen, että Suomessa poliisiin ja viranomaisiin voi luottaa.
Antilan mielestä poliisin näkyvyyttä pitäisi lisätä sosiaalisen median alustoilla. Lisärahoituksella voisi lisätä esimerkiksi verkkopoliisipartiointia keskustelualustoilla. Myös poliisin kummitoiminta olisi hyvä vaihtoehto.
Kaikkiaan poliisille merkittävä lisärahoitus
Poliisi saa valtiolta yhteensä 11 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoi Ylen aamussa perjantaina, että poliisi huolehtii ainakin hallituslinjauksen mukaisesta poliisien määrän nostosta kahdeksaan tuhanteen.
Keskeistä on turvata myös poliisin nopea saapuminen paikalle, ennaltaehkäisevä työ, rikostutkintojen turvaaminen sekä nuorten tekemät rikokset ja katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.
Myös harmaan talouden torjunnalle on kohdennettu varoja, mistä Koskimäki on erityisen tyytyväinen.
Vaikka Koskimäen mukaan nuoriso- ja jengirikollisuus ovat poliisin osalta hyvin hallinnassa, on se tämän hetken ykkösprioriteetti.
– Ruotsin katujengien edustajia tulee Suomeen tekemään rikoksia, jopa törkeitä väkivaltarikoksia. Tähän on laitettava erityisen paljon paukkuja.
Työ on jo aloitettu. Budjettiriihessä on nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn on korvamerkitty viisi miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä poliisi selvittää, miten raha voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
