Yli puolet hyvinvointialueista paikkaa koulupsykologivajetta ostamalla psykologipalveluita yksityisilta yrityksiltä.
Karla Kempas
Janette Leino
Helmi Soininvaara
Karoliina Juntunen
Henrietta Hassinen
Satakunnan hyvinvointialue halusi tänä vuonna palkata 12 koulupsykologia, mutta eivät saaneet edes tusinan vertaa hakemuksia tehtäviin.
Hakemusten vähäisyys on arkea myös esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Reuna-alueiden kuntiin ei tule välttämättä ainuttakaan hakemusta.
Suomesta on tulossa väkilukuun suhteutettuna yksi maailman johtavista maista psykologien määrässä. Silti psykologeja ei riitä kouluihin.
Viime syksynä voimaan tulleen lain mukaan oppilaita pitäisi olla enintään 780 yhtä psykologia kohden. Useilla hyvinvointialueilla oppilaita on liikaa. Esimerkiksi Etelä-Savossa yhtä koulupsykologia kohden on keskimäärin 1100 oppilasta.
Hyvinvointialue siis rikkoo lakia.
Kun psykologin vastuulla on liian monta oppilasta, oppilaat eivät saa niin hyvää palvelua kuin laki velvoittaa.
Miltei joka alueella on psykologin paikkoja täyttämättä.
Kartan tiedot perustuvat Ylen tekemiin tietopyyntöihin ja täydentäviin haastatteluihin. Kaikilta hyvinvointialueilta ei saatu yrityksistä huolimatta yksiselitteistä vastausta siihen, onko psykologeja lain vaatima määrä.
Vajeen vakavuudessa on eroja. Esimerkiksi Helsingissä on täyttämättä vain muutamia paikkoja. Monilla hyvinvointialueilla psykologeja puuttuu etenkin pienempien paikkakuntien kouluista, mutta myös suurilla paikkakunnilla on kouluja ilman koulupsykologeja.
Espoon Steinerkoulussa harkittiin jopa, että sinne palkattaisiin oma psykologi omilla rahoilla ohi hyvinvointialueen rekrytoinnin. Tällä hetkellä vajetta paikkaa kuraattorin lisäksi myös muu koulun henkilökunta. Esimerkiksi rehtori voi joutua antamaan keskusteluapua. Ylellä on tietoja, että näin on toimittu myös muissa kouluissa.
Näin psykologin puuttuminen vaikuttaa koulun arkeen noin 300 oppilaan koulussa:
Yksityiset palvelut paikkaavat vajetta
Hyvinvointialueet yrittävät paikata tilannetta ostamalla yksityisiä psykologipalveluita. Yli puolet hyvinvointialueista ostaa psykologipalveluita yksityisilta yrityksiltä. Osa psykologeista tekeekin nyt niin, että he eivät mene töihin suoraan kouluihin, mutta tekevät käytännössä samaa työtä paremmalla palkalla sote-alan yritysten kautta.
Ostopalvelupsykologien käyttäminen tulee alueiden mukaan talousvaikeuksissa painiville hyvinvointialueille kalliimmaksi kuin omien työntekijöiden käyttäminen.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella yhden viisi päivää viikossa työskentelevän ostopalvelupsykologin hinnalla voitaisiin työllistää 2,5–3 omaa psykologia. Näin arvioi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluyksikköjohtaja Erja Kivineva.
– Kallista on. Näin veronmaksajana vähän kirpaisee, Kivineva sanoo.
Uusia psykologeja valmistuu runsaasti
Vaikka pula koulujen omista psykologeista piinaa monia hyvinvointialueita, tunnelin päässä näkyy myös valonpilkahduksia.
Suomen Psykologiliiton mukaan psykologeja valmistuu selvästi aiempaa enemmän. Kun vuonna 2019 psykologiopiskelijoita otettiin opiskelemaan 250, viime vuonna sisäänotettuja oli 60 prosenttia enemmän eli 400.
– Kohta Suomi on yksi psykologirikkaimmista maista maailmassa, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Jotta uusia psykologeja saataisiin myös kouluihin, pitää oppilashuollon psykologin työstä julkisella sektorilla tehdä houkuttelevaa.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla koulupsykologien palkkoja on nostettu, perehdytystä parannettu ja psykologeille tarjottu mahdollisuutta päästä kokeneen kollegan ohjaukseen. Psykologeja on myös houkuteltu pienten kuntien palvelukseen etätyömahdollisuutta tarjoamalla.
Avoimiin paikkoihin ei silti aina tule hakemuksia.
Yhä useampi psykologi on yrittäjä
Satoja psykologeja on siirtynyt julkiselta puolelta yksityiselle parin vuoden sisällä, ilmenee Psykologiliiton tilastoista. Kun vielä kaksi vuotta sitten 17 prosenttia psykologeista oli yrittäjiä, nyt heitä on noin 30 prosenttia. Tässä luvussa ei ole mukana yksityisellä puolella työntekijän asemassa olevia psykologeja.
Yrittäjyyteen kannustavat Psykologiliiton Lipsasen mukaan työn joustot ja keskimäärin parempi palkka. Lipsanen huomauttaa, että jos julkisella puolella koulutusmahdollisuudet ja työnohjaus ovat vähissä ja tulostavoitteita kiristetään, yksityisen sektorin seireenilaulu vain voimistuu.
Satakunnan hyvinvointialueen opiskeluhuollon johtavan psykologin Tiina Mykrän mukaan alalla on ajauduttu kierteeseen.
– Tämä on tämmöinen oravanpyörä. Mitä enemmän ostamme palveluita yksityiseltä puolelta, sitä enemmän julkiselta puolelta menee psykologeja yksityiselle puolelle, hän sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
