Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kouluruuan suosio on laskenut jyrkästi kahdessa vuodessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan tänä vuonna vain hieman yli puolet yläkoululaisista kertoi syövänsä kouluruuan joka päivä. Kaksi vuotta sitten näin kertoi yli kuusikymmentä prosenttia.
Erityisesti tytöt käyvät yhä harvemmin kouluruokailussa.
THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio ei osaa sanoa, mikä kahdessa vuodessa on muuttunut niin, että se selittäisi laskun.
– Yleislaatu ja maku ovat saaneet aikaisempaan verrattuna huonompia arvioita. Ne voivat osittain selittää tulosta. Mutta kyselyssä ei näy mitään niin radikaalia, että se selittäisi, miksi se olisi vaikuttanut tytöillä noin paljon.
Alla olevasta koneesta voit tutkia, kuinka suuri osa yläkoulun opiskelijoista syö kouluruokaa:
Toteutus vaatii toimiakseen JavaScriptin.
Kyselyjen perusteella tiedetään, että kouluruoka jätetään väliin monista syistä. Yleinen syy on ryhmäpaine. Nuoret eivät mene syömään, jos kaverikaan ei mene.
Osa jättää kouluruuan väliin ja silti syö järkevästi. Joillakin on kotoa tuodut eväät ja toiset syövät kotitaloustunnilla.
Kouluruokailussa on silti paljon ongelmia, jotka täytyy ratkaista.
Alle puolet koululaisista on sitä mieltä, että kouluruoka on hyvänmakuista. Määrä on hieman noussut kahden vuoden takaisesta kyselystä, mutta tulos on yhä heikko.
Raulio on saanut kouluilta viestiä, että nuorten käsitys tavallisesta kotiruuasta on hämärtynyt. Kaikissa kodeissa ei kokata enää itse, siksi nuoret odottavat myös kouluissa esimerkiksi eineksiä tai pikaruokatyyppistä ruokaa.
Joissakin kouluissa ruokailu on todella aikaisin, jolloin oppilailla ei ole nälkä. Osassa kouluista ateriointiin jää liian vähän aikaa tai tila, jossa ruokaillaan on meluisa ja epäviihtyisä.
Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen uskoo, että kouluverkon raju muutos on osittain syynä nykyiseen tilanteeseen.
Ennen Suomessa oli paljon pieniä kouluja. Nyt koulujen määrä on vähentynyt ja niiden koko kasvanut.
Koulussa saattaa olla vain yksi ruokailutila, jonka on palveltava koko koulua.
– Pitäisi miettiä, kuinka iso tila ja kuinka monta linjastoa tarvitaan. Tämä on ehkä suunnitellessa jäänyt miettimättä. Voi olla, että ruokailutiloja tarvittaisiin kaksi tai kolme, jotta kaikki saisivat ruokansa ajallaan.
Opetusneuvos Manninen on huolissaan siitä, että kouluruuan välttely on valunut yhä nuorempiin.
Osa nuorista ei syö lainkaan koulupäivän aikana. Moni nuori jättää syömättä myös aamupalan.
– Silloin päivittäinen ateriarytmi on vinoutunut.
Kouluruoan sijaan croissanttia ja energiajuomaa
Lahden keskustassa olevassa kaupassa nuoria liikkuu hyllyjen väleissä jonkin verran, mutta koululaiset eivät aiheuta ryysistä.
Kaupasta ulos tulevilla nuorilla on energiajuomia ja herkkuja, esimerkiksi keksejä tai donitsipaketti.
Evana Kanov ja Lahja Kallinen käyvät koulun läheisessä kaupassa noin kaksi kolme kertaa viikossa. Eväisiin palaa useita kymppejä kuukaudessa.
Kauppaan mennään, jos kouluruoka ei maistu.
Nälkä ajoi Aino Laitilan ja Minea Linnamäen kauppareissulle.
– Meillä ei ole vielä ruokailtu, mutta en syönyt aamupalaa, joten oli vähän nälkä, kertoo Laitila.
Linnamäki kävi syömässä, mutta hänestä ruoka oli pahaa.
– Se oli vähän limaista, en vaan tykännyt siitä.
Molemmat jättävät kouluruuan väliin muutaman kerran viikossa. Sen sijaan kaupasta ostetaan evääksi paistopisteen antimia, energiajuomia tai karkkia. Ostospäätös syntyy mielihalun ja varojen summasta.
Ystävät toivoisivat kouluun enemmän suosikkiruokiaan ja mahdollisuuksia valita.
– Enemmän vaihtoehtoja salaattiin tai liharuokaan. Yleensä salaatit ovat vähän kuivia ja vanhan näköisiä, sanoo Laitila.
Yläastelaiset uskovat vanhempiensa tietävän, että he eivät aina syö kouluruokaa.
Taistelu välipalaistumista vastaan
Opetushallituksen kunnianhimoinen tavoite on saada kaikki oppilaat syömään kouluruokaa vuoteen 2030 mennessä.
Kaikille maksuton ja yhteinen kouluruokailu nähdään tärkeänä keinona lisätä oppilaiden jaksamista, opettaa käytöstapoja ja sosiaalisia taitoja, totuttaa erilaisiin raaka-aineisiin ja ruokalajeihin sekä lisätä hyvinvointia.
Opetushallitus kutsui koolle sidosryhmistä koostuvan Kouluruokailufoorumin, jossa mukana olleet pohtivat ratkaisuja kouluruokaongelmaan.
Asiantuntijat toivovat, että syyllistämisen sijaan selvitetään lisää nuorten motiiveja ja valintoja.
Ongelmaa ei voi ratkaista yksi taho. Ilmiö on valtakunnallinen, mutta kunnissa päätetään, mitä kouluruualle tehdään ja miten se järjestetään.
Toimivaksi todetut keinot eivät toimi kaikkialla, koska kunnat, koulut ja perheet ovat erilaisia. Monet keinoista ovat kuitenkin yksinkertaisia, eivätkä ne usein vaadi edes lisärahoitusta.
Asiantuntijoiden mielestä ongelman ratkaisuun tarvitaan yhteistyötä päättäjien, koulun toimijoiden, ruokapalveluiden toteuttajien, vanhempien ja ennen kaikkea koululaisten kesken.
– Esimerkiksi vanhemmat antavat rahan, jolla paistopisteeltä ostetaan. Vanhemmilla saattaa olla myös omia ruokamuistoja, jotka eivät ole kauhean positiivisia. Ne eivät heijasta tätä päivää, THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio sanoo.
