Yhä useammassa koulussa ruokailu alkaa kello kymmenen aikaan. Ravitsemusterapeutti näkee myös hyviä puolia aikaisessa lounaassa.
Koulun pihassa kiipeilytelineiltä kuuluu kiljahduksia, pensaiden lehdissä kimmeltää vielä aamukaste. Välituntikello soi kymmeneltä, ja pian ruokalassa kiemurtelevat eka- ja tokaluokkalaisten muodostamat jonot.
Monessa koulussa ruokailu alkaa kello kymmeneltä, vaikka Opetushallitus suosittaa ruokailuajaksi 11–12 väliä. Opetushallituksen mukaan ruokailuajankohdan pitää sopia oppilaiden normaaliin päivärytmiin ja jaksottaa koulupäivän kokonaisuutta.
Imatran Kosken koulukeskuksen tokaluokkalaiset Elmeri Jokinen ja Joel Järvinen ovat tulleet kouluun yhdeksäksi. Kello kymmenen jälkeen he syövät hyvällä ruokahalulla jauhelihakastiketta ja perunaa.
– Ekaluokkalaisena ruoka-aika tuntui vähän oudolta, mutta kyllä siihen nopeasti tottui, Jokinen kertoo.
Tokaluokkalainen Melissa Rantalainen kertoo, että hänellä on usein koulun loputtua kova nälkä. Silloin hän ottaa polkupyörän alleen ja polkee nopeasti kotiin.
– Syön heti koulun jälkeen kotona nuudeleita, Rantalainen sanoo.
Kouluissa ensimmäisinä usein syövät pikkukoululaiset, joilla koulupäivä loppuu muita aiemmin.
Tänään Imatralla tokaluokkalaisten koulupäivä kestää kahteen. Aikaisin nautitun lounaan takia nälkä saattaa vielä yllättää koulupäivän aikana.
– Jos ei juokse, silloin ei tule niin helposti nälkä. Mutta jos juoksee kauheesti ja tekee kaikkea, sitten tulee nälkä, kuvailee Joel Järvinen.
Syynä isot koulut
Kysyimme koulujen rehtoreilta, miksi lapset syövät aikaisin. Suurin syy on se, että koulujen koot ovat kasvaneet: ruokalassa on rajalliset tilat ja koulun oppilasmäärä on iso.
– Kun ruokailu on porrastettu mahdollisimman moneen vuoroon, taataan riittävä aika rauhalliseen ruokailuun. Mitä isommasta koulusta kyse, sitä enemmän ruokailut kokonaisuudessa vaativat aikaa, kertoo rehtori Anu Tiilikainen Kotkansaaren koulusta Kotkasta.
Imatran Kosken koulukeskuksen johtava rehtori Mika Korhonen kertoo, että myös oppilaiden lukujärjestykset vaikuttavat ruokailuaikaan.
– Liikuntatunti on sellainen, jonka takia joudutaan eniten luovia ruokailuaikoja. Jos liikuntaa on kymmenestä yhteentoista, ruokailu on sitten vasta yhdentoista jälkeen, kertoo Korhonen.
Korhosen mukaan Kosken koulukeskuksessa harvoin käy enää niin, että oppilailla koulu alkaisi suoraan ruokailulla.
Kello kymmenen lounaassa hyvää ja huonoa
Kello kymmenen jälkeen lapsella ei välttämättä ole vielä nälkä, jos aamiainen on syöty tunti, pari aiemmin. Tämän takia lapsi voi närppiä kouluruokaa, ja sitten taas on pian nälkä.
Ravitsemusterapeutti Tiia Järvinen-Jalassolan mukaan lapsen pitäisi syödä kolmen, neljän tunnin välein. Säännöllinen ateriarytmi on erityisen tärkeää lapsille.
– Varsinkaan pienet lapset eivät pysty syömään kerralla kovin paljon varastoon. He tarvitsevat ruokaa säännöllisesti. Siksi on tosi tärkeää, että ateriat tulevat lapselle ajallaan, Tiia Järvinen-Jalassola toteaa.
Ravitsemusterapeutti neuvoo vanhempia tarttumaan tuumasta toimeen, jos lapsella on kouluruoka aikaisin.
– Kovin aikaisen lounaan haaste on siinä, että seuraavan välipalan tarve on jo kello 13–14. Kaikki koululaiset eivät suinkaan ole vielä silloin kotona. Suosittelen, että kouluun otettaisiin mukaan hedelmä tai välipalakeksi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella lasten ja nuorten kanssa työskentelevä ravitsemusterapeutti näkee aikaisessa lounaassa myös hyötyä.
– Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kolmannes koululaisista ei syö aamiaista joka arkiaamu. Eli merkittävä osa koululaisista on nälkäisiä aamupäivän aikana. Heidän kohdallaan aikaisemmin tarjottava lounas voi helpottaa tilannetta ja auttaa jaksamista koulupäivän aikana, sanoo Järvinen-Jalassola.
14.8.2024 klo 13:37 otsikkoa tarkennettu: aiempi otsikko oli ”Kouluruokailu voi sekoittaa koululaisen ateriarytmin mullin mallin – ravitsemusterapeutti näkee asiassa myös hyvää”. Otsikko muutettu muotoon ”Kouluruokailu voi sekoittaa koululaisen ateriarytmin – ravitsemusterapeutti näkee aikaisessa lounaassa myös hyvää”.
