Viron puolustustutkimuskeskuksen varajohtajan mukaan Der Spiegel -lehden uutisen saama mediahuomio luo huolestuneisuuden ilmapiiriä, jolla ei ole oikein perustetta.
Viron puolustustutkimuskeskuksen varajohtajan Kristi Raikin mielestä Der Spiegel -lehden uutinen mahdollisuudesta lähettää joukkoja Ukrainaan on pelkkää spekulaatiota ja herättää perusteetonta huolta.
Saksalaislehden tietojen mukaan Baltian maiden poliitikot olisivat kertoneet, että ne ja Puola aikoisivat lähettää välittömästi omia joukkoja Ukrainaan, jos Venäjä saavuttaa läpimurron sen vuoksi, ettei Ukrainaa ole tuettu riittävästi.
Raik pitää der Spiegelin uutisointia hämmentävänä.
– Kerrotaan ohimennen kommenteista, joita ei selvästikään ole tarkoitettu julkisuuteen. Ei ole täsmennetty, kuka kommentoinut ja mikä merkitys tällä on.
Raikin mukaan ainakaan hänen tiedossaan ei ole, että joukkojen lähettämistä valmisteltaisiin.
– Periaate on, että mitään keinoja ei suljeta pois. Jos tilanne muuttuu, arvioidaan mahdollisia uusia tarpeita reagoida, mutta tässä vaiheessa ei ainakaan olla valmistelemassa joukkojen lähettämistä.
Raik toteaa, että pääasia on, että Ukraina saisi enemmän ja mahdollisimman vahvaa aseapua.
Joitain keskusteluja käydään voitaisiko ajatella Nato-maiden sotilaita tukitehtävissä, mutta siitäkään ei ole mitään konkreettista.
Eivät ukrainalaiset ole missään vaiheessa pyytäneet muuta kuin aseapua, Raik huomauttaa.
”Luo perusteetonta huolestuneisuuden ilmapiiriä”
Raik sanoo olevansa täysin samaa mieltä Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa siitä, että puhe joukkojen lähettämisestä on tässä vaiheessa spekulaatiota.
Stubb kommentoi asiaa maanantaina Tallinnan-vierailullaan.
– Valitettavaa, että tähän kiinnitetään mediassa huomiota. Se luo epäilyksen ja huolestuneisuuden ilmapiiriä, jolla ei ole oikein perustetta. Pitäisi keskittyä siihen, mitä oikeasti ollaan konkreettisesti tekemässä Ukrainan hyväksi, Raik sanoo.
Raikin mukaan kaikki mahdolliset keinot reagoida ja auttaa Ukrainaa harkittaisiin uudelleen, jos Venäjä saavuttaisi merkittävää edistystä ja tilanteessa tapahtuisi merkittävä käänne. Jos esimerkiksi näyttäisi siltä, että Ukrainan puolustus on kertakaikkiaan murtunut, oltaisiin uudessa tilanteessa.
– Mutta sellaistahan ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.
Raik pitää spekulaationa myös sitä, voisiko joku Nato-maa lähettää joukkoja Ukrainaan ilman sotilasliiton hyväksyntää. Hän kuitenkin uskoo, että maat haluavat toimia liittolaisten kanssa.
– En näe, että Baltian maat ainakaan lähtisivät yksinään, jo siitäkin syystä, että mahdollinen panos olisi joka tapauksessa niin rajallinen, että sillä ei olisi käytännössä suurempaa merkitystä.
Venäjä ja Nato välttelevät keskinäistä sotaa
Raik uskoo, että Venäjä haluaa välttää sotaa Natoa vastaan siinä missä Natokin. Retoriikassa Venäjälle on poliittisesti tarkoituksenmukaista antaa mielikuva, että se käy sotaa Natoa vastaan.
– Mutta oikeasti Venäjä on koko ajan välttänyt sotilaallista konfrontaatiota Natoa vastaan.
Raik ei siten pidä todennäköisenä, että Venäjä hyökkäisi joukkoja lähettävään Nato-maahan.
Hänen mukaansa myöskään Naton yhteiseen puolustukseen liittyvä 5. artikla ei aktivoituisi, jos yksittäinen maa lähettäisi joukkoja Ukrainaan ja sen sotilaita kuolisi siellä. Artikla edellyttää, että Nato-maahan hyökätään.
Mutta koska kyse on tässä vaiheessa silkasta spekuloinnista, Raik toivoisi, ettei mediassa lähdettäisi liian helposti tekemään uutisia siitä, onko joku Nato-maa lähettämässä joukkoja Ukrainaan.