Itäraja on ollut kiinni viime joulukuun puolivälistä lähtien. Asiantuntijat kertovat muun muassa, miksi rajaa ei avata heti käännytyslain turvin.
Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut yhtäjaksoisesti kiinni pian 10 kuukautta. Itärajan pätkäsulut alkoivat vuosi sitten, syyskuun viimeinen päivä. Joulukuusta lähtien raja-asemien puomit ovat pysyneet alhaalla, eikä rajan yli ole kulkenut käytännössä enää ketään.
Syynä sulkemispäätökseen oli se, että Venäjä lähetti rajan yli turvapaikanhakijoita.
Kuinka kauan itäraja voi vielä olla suljettuna? Kysyimme asiaa kolmelta asiantuntijalta: Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö eversti Marko Turuselta, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, tieteen akateemikko Martti Koskenniemeltä sekä Venäjä-asiantuntija Hanna Smithiltä.
1. Kuinka kauan Suomi voi pitää itärajan kiinni?
Marko Turunen:
– Rajan avaamiseksi turvallisuustilanteen pitäisi muuttua paremmaksi. Tällä hetkellä ei ole mitään sellaista tietoa, joka olisi muuttamassa aiemmin valinnutta tilannetta. Keskeinen uhka on edelleen se, että sääntöjen vastainen maahantulo voisi jatkua, mikäli rajanylityspaikat avattaisiin.
Martti Koskenniemi:
– Suomella on oikeus suvereenina valtiona päättää rajansa avaamisesta ja kiinni pitämisestä. Tätä oikeutta rajaavat kuitenkin Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet, erityisesti pakolaisten asemaa koskeva sopimus. Ei ole olemassa selvää aikamäärää sille, milloin raja kuitenkin pitäisi avata.
Hanna Smith:
– Niin kauan kuin Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, raja voitaisiin pitää kiinni. Sen jälkeen kun Venäjä osoittaa, että se haluaa palata jälleen normaaliin, jossa arvostetaan naapureita ja rajaa, se on kohta avata raja. Tämä on valitettava tilanne monelle, mutta silloin kun Euroopassa on sota lähinaapurissa, se tulee vaikuttamaan meihinkin.
2. Miksei rajaa avata ja oteta uutta käännytyslakia käyttöön?
Marko Turunen:
– Kokonaistilanteen hallinta muodostuu useista erilaisista vaihtoehdoista, joista yksi on tämä poikkeuslaki ja sen mahdollinen soveltaminen. Nyt kuitenkin rajanylityspaikkojen kiinnipitäminen on Suomessa valittu toimintalinjaksi. Sen voin todeta, että sulkeminen on vakauttanut tilanteen itärajalla.
Martti Koskenniemi:
– Käännytyslaki on ristiriidassa Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Lain käyttöön ottamiselle on asetettu erittäin korkea kynnys. Se voidaan tehdä vain kuukaudeksi kerrallaan ja tiettyjen kansallista turvallisuutta koskevien uhkien täyttyessä.
3. Voiko EU puuttua itärajan kiinni olemiseen ja millaisia sanktioita siitä voi tulla?
Marko Turunen:
– Euroopan komissio arvioi hyvin itsenäisesti puuttumiskynnystä ja mahdollisia toimia, jos se arvioi jäsenmaan rikkovan lainsäädäntöä. Mutta toistaiseksi Suomen osalta tällaisia menettelyjä ei ole ollut esillä.
– Sanktioihin otan yleisesti kantaa. Jäsenmaalle rikkomuksesta voi tulla taloudellisia seuraamuksia, esimerkiksi kertakorvaus, ikään kuin sakko.
Martti Koskenniemi:
– Komissio tulee ottamaan kantaa tähän asiaan ennemmin tai myöhemmin. Realistisesti arvioiden tämä tuskin tapahtuu ennen ensi kevättä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta sitten, kun lakia on sovellettu tavalla, joka loukkaa jonkun henkilön (turvapaikanhakijan) oikeuksia.
– Jos laki todetaan EU:n tuomioistuimen tai ihmisoikeussäännösten vastaiseksi, se on purettava. Unkari sai keväällä 200 miljoonan euron sakon pitäessään yllä lakia, jonka Euroopan tuomioistuin oli todennut loukkaavan EU:n turvapaikkamääräyksiä.
Hanna Smith:
– Suomen maine on sen verran hyvä EU:ssa ja Natossa, että siellä luotetaan ihan täydellisesti Suomen näkemykseen rajan sulkemisesta ja avaamisesta. Kyse on Suomen turvallisuudesta, jonka Suomi arvioi itse.
Marko Turunen haastateltiin puhelimitse, Martti Koskenniemi sähköpostitse ja Hanna Smith haastateltiin Ylen aamussa.