Merioikeuden professori Henrik Ringbom sanoo, että merenkulun kansainvälisissä säännöissä on aukko tämänviikkoisen tankkeritapauksen kohdalla.
Åbo Akademin professori Ringbom arvioi myös, että Suomen tapaus voi alentaa kynnystä laivaliikenteen kontrollointiin kansainvälisillä merialueilla.
Poliisi epäilee, että Eagle S -niminen tankkeri vaurioitti Suomen ja Viron sähkökaapelia raahaamalla ankkuriaan Itämeren pohjassa. Cookinsaarille rekisteröidyn aluksen epäillään kuuluvan niin sanottuun Venäjän varjolaivastoon.
Presidentti Alexander Stubb kertoi perjantaina viranomaisten päätyneen aiemmin viikolla siihen, että alus on saatava haltuun.
Stubbin mukaan laivaan otettiin radioyhteys, ja vastauksista kävi nopeasti ilmi, että laivalla ollaan yhteistyökykyisiä ja valmiita siirtymään Suomen aluevesille.
1. Henrik Ringbom, mitä merioikeus sanoo aluksen käännyttämisestä kansainvälisiltä merialueilta?
– Lähtökohtaisesti se sanoo, että kansainvälisillä vesillä ja maiden talousvyöhykkeellä on navigointivapaus. Laivat saavat liikkua vapaasti. Rantavaltioilla on kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia puuttua laivan kulkuun erityisesti, jos alus on aiheuttamassa ympäristövahingon tai turvallisuusuhkan.
– Kun kyse on sabotaasiepäilystä, asia muuttuu vaikeammaksi, koska rantavaltioille ei ole annettu eksplisiittistä toimivaltaa. Toimivaltaa on annettu aika vähän muille kuin laivan lippuvaltioille. Kyseessä on selkeä aukko, koska tällaista skenaariota ei ole mietitty. Aavaa merta koskee artikla, että lippuvaltion pitää ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mutta sehän ei onnistu, mikäli lippuvaltio on mukana sabotaasissa. Mikäli kaapelien sabotointia olisi paljonkin ja rantavaltiot eivät voisi tehdä mitään, tilanne olisi kestämätön.
– Uutta tilannetta ja uutta uhkakuvaa pitää tulkita uudella tavalla. Pitää miettiä, mikä on merten yleissopimuksen tarkoitus.
2. Voiko alusta vaatia siirtymään kansainvälisillä merialueilta omille aluevesille?
– Se ei ole helppoa, mutta mikäli kyse on vakavasta rikoksesta ja näyttöä epäillyn aluksen suhteen on, niin voi tehdä muutakin kuin kysyä radiolla miten menee ja oletteko syyllisiä. Aina on myös mahdollisuus neuvotella lippuvaltion kanssa, joka tässä tapauksessa on Cookinsaaret, mutta se on tainnut olla nyt aika hankalaa.
3. Runsaat viisi vuotta sitten Iran otti haltuunsa ruotsalaisvarustamon Stena Impero -tankkerin, joka seilasi Hormuzinsalmessa Britannian lipun alla. Merioikeuden asiantuntijat totesivat tuolloin, että tankkerin haltuunotto loukkaa kansainvälistä oikeutta.
Asiantuntijoiden mukaan kauppalaivoilla on aina rajoittamaton oikeus läpikulkuun, kun kyse on viattomasta läpikulusta, kulki alus sitten kansainvälisillä vesillä tai tässä tapauksessa Iranin alueella. Todisteiden vakavasta rikoksesta pitäisi olla hyvinkin painavat.
Missä raja kulkee?
– Tässä tapauksessa ei ole kyse pelkästään kulusta, vaan siitä, että laivaa epäillään vakavasta rikoksesta, ja siihen on olemassa näyttöä.
4. Nyt kun Eagle S -laiva on saatu Suomen vesille, miten pitkään alusta tai sen miehistöä voidaan täällä pitää?
– Se riippuu monesta asiasta, kuten siitä miten paljon tutkittavaa on. Viranomaisten pitäisi saada tehdä tutkimuksensa loppuun asti. On sääntö, että alus pitäisi päästää mahdollisimman nopeasti pois. Laivaa ei saa viivyttää. Mikäli miehistöä ei epäillä rikoksista, niin heidät pitäisi päästää lähtemään.
– Olemassa myös yksityisoikeudellinen mahdollisuus, että vahinkoa kärsinyt haluaa saada laivan takavarikkoon, että vahingoista saataisiin vakuus.
Asioita säätelee niin sanottu merten perustuslaki, eli YK:n merioikeussopimus sekä kansallinen merilaki.
5. Kun laiva on Suomen aluevesillä, onko se Suomen lainsäädännön piirissä?
– Suomen aluevedet kuuluvat Suomeen, ja lähtökohtaisesti Suomen lainsäädäntö pätee. Viattomasta kauttakulusta ei ole enää tässä tapauksessa kyse. Erilaisia rajoituksia on, eli se, että aluksen pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti pois ja että toimien tulee olla suhteessa vaaraan. Mutta lähtökohta on selkeästi se, että Suomella on nyt toimivalta. Aluksen lippuvaltion toimivaltakaan ei häviä mihinkään, mutta nyt on kaksi valtiota, joilla on aluksen suhteen toimivalta.
6. Pitäisikö Suomen muuttaa omaa lainsäädäntöään helpottaakseen vastaaviin tilanteisiin reagoimista jatkossa?
– Päätöksiä pitäisi tehdä kansainvälisesti. Ellei se ole mahdollista, mikä on hyvinkin todennäköistä, niin voi ainakin miettiä alueellisesti, mitä käytäntöä seurataan. Voidaan ehkä tehdä suosituksia tai muuttaa lainsäädäntöä kevyempiä suuntaviivoja siitä miten uudessa tilanteessa toimitaan.
– Mutta yksittäinen valtio tai tai edes joukko valtioita ei pysty muuttamaan kansainvälistä merioikeutta. Siinä täytyy olla mukana kaikki maailman valtiot tai ainakin suuri osa.
7. Suomessa ajettiin itärajan tilanteen perusteella läpi uusi käännytyslaki. Millaiset mahdollisuudet merialueiden osalta on puuttua epäiltyyn hybridivaikuttamiseen?
– Siihen on huomattavasti paremmat mahdollisuudet, jos puhutaan laivoista, jotka tulevat Suomen satamiin. Laivoille ei ole laissa säädettyä oikeutta tulla toisen maan satamaan. Mutta ongelma on, että nyt puhutaan liikenteestä, joka kulkee Venäjältä Tanskan salmien kautta kansainvälisillä vesillä.
8. Voiko Suomen tapaus johtaa siihen, että kynnys laivaliikenteen kontrollointiin kansainvälisillä merialueilla alenee, tai että Suomen tapausta käytetään jatkossa perusteluna?
– Luulisin, että kyllä, mikäli puhutaan sabotaasiepäilystä. Siihen, että tapaus yleisesti muuttaisi merenkulkuliikennettä ja navigointivapautta, en usko. Mutta jos on syytä epäillä, että yksittäinen alus on osallistunut sabotaasitoimintaan, uskoisin, että tällä voi olla merkitystä tulkintaan jatkossa.
– Käsittääkseni ainakaan vielä ei ole näkynyt hirveästi vastarintaa, että muut maat protestoisivat Suomen viranomaisten käytännöstä, ja silläkin on merkityksensä.
9. Itämerellä kaapelivaurioita on ollut useita lyhyen ajan sisällä. Miten harvinaista se on?
– Sellaista sattuu, että ankkuri putoaa, mutta yleensä se huomataan heti. Harvemmin sitä tapahtuu, että alus jatkaa matkaansa ja ankkuri raahaa pohjaa. Se ei ole tavallista.
Ringbomin mukaan putkien ja kaapelien rikkomista ankkureilla on tapahtunut muuallakin kuin Itämerellä. Esimerkiksi Taiwanin salmessa kaapelien vaurioittamista on tapahtunut hänen mukaansa aikaisemmin.
10. Miten poikkeuksellinen tämänviikkoinen tapaus on?
– Hyvin poikkeuksellinen. En tiedä onko Itämerellä ollut vastaavaa tapauksesta, joka on saatu hoidettua yhtä nopeasti ja alus ohjattua omille aluevesille. Nyt alus saatiin myös kiinni melkein itse teossa.
