Moni korostaa, että turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut tyystin siitä, kun Suomi liittyi sopimukseen.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Selvä enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannattaa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Kyselyyn vastasi 117 kansanedustajaa. Heistä 91 kannattaa ajatusta. 12 vastasi ei, ja 14 ei osaa sanoa kantaansa.
Keskustelu jalkaväkimiinoista on kiihtynyt viime aikoina Suomessa.
Puolustushallinto on selvittänyt jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kertonut selvityksen valmistuvan pian.
Ylen kyselyssä hallituspuolueissa kannatetaan Ottawan sopimuksesta irtautumista enemmän kuin oppositiossa.
Hallituspuolueista kokoomuksessa, perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa tuki irtautumiselle on selkeää.
– On ollut Euroopan mailta sinisilmäisyyttä liittyä Ottawan sopimukseen samalla, kun esimerkiksi Venäjä ei ole mukana. Jalkaväkimiinat ovat Ukrainan sodan opetusten perusteella erittäin tehokas puolustus Venäjän uhkaa vastaan. Venäjä käyttää hyökkäyksissään jalkaväkeä massamaisesti, perustelee kokoomuksen Heikki Autto vastauksessaan.
– Tilanne on muuttunut niin radikaalisti, kuvaa kristillisdemokraattien Mika Poutala.
”Ottawan sopimus on aikansa elänyt”
Suomi liittyi sopimukseen virallisesti vuonna 2012. Kun eduskunta hyväksyi liittymisen marraskuussa 2011, vastaan äänestivät vain perussuomalaiset ja osa keskustan kansanedustajista.
– Ottawan sopimus on aikana elänyt, ja meidän tulee varautua pahimpaan. Suomen puolustuksen tulee ottaa käyttöön kaikki mahdolliset suojautumiskeinot, vastaa Jaana Strandman (ps.).
Moni korostaa, että myös Puola ja Baltian maat ovat aikeissa vetäytyä Ottawan sopimuksesta.
Kyselyyn vastanneista hallituspuolueiden kansanedustajista vain yksi katsoo, ettei Ottawan sopimuksesta pitäisi irtautua. Hän on RKP:n Eva Biaudet.
– Asiantuntijoilta ei ole tullut esiin tarpeeseen perustuvia syitä purkaa jalkaväkimiinojen kieltävää sopimusta. Puolustusvoimat ovat korvanneet kyseiset miinat muilla tavoin, ja samalla teknologinen kehitys on edennyt ja tuonut puolustukselle uudempia, tarkempia ja parempia mahdollisuuksia lisätä puolustuskyvykkyyttä.
Oppositiossa keskustasta löytyy kyselyn perusteella selkeä tuki sopimuksesta irtautumiselle. Myös Liike Nytin Harry ”Hjallis” Harkimo ja eduskuntaryhmä Timo Vornanen kannattavat ajatusta.
– Päätös luopua jalkaväkimiinoista tehtiin täysin toisenlaisen turvallisuuspoliittisen tilanteen vallitessa. Pitkän itärajan puolustaminen edellyttää riittävän monipuolisia sotateknisiä välineitä. Kun katsoo Suomen karttaa, kukaan järkipoliitikko ei voi olla toista mieltä, katsoo keskustan Petri Honkonen.
SDP:ssä paljon empijöitä
Kyselyyn vastanneista SDP:n kansanedustajista valtaosa ei osaa sanoa kantaansa. Monessa vastauksessa nostetaan esiin, että ensin on nähtävä puolustushallinnon selvitys.
– Puolustusvoimien tarve sopimuksen avaamiseen nähdään vasta, kun selvitykset on tehty. Sen jälkeen on haettava puolueiden yhteistä näkemystä asiasta, katsoo SDP:n Tuula Väätäinen.
Vasemmistoliiton vastaajista kukaan ei irtautuisi Ottawan sopimuksesta. Vasemmistoliitossa on korostettu kansainvälisistä sopimuksista kiinnipitämistä myös tuulisina aikoina.
– Kansainvälisistä sopimuksista irtautumista on aina harkittava todella tarkkaan, ja tässä tapauksessa pidän muita keinoja edelleen niin riittävinä, ettei jalkaväkimiinoja tule sallia, sanoo Jessi Jokelainen (vas.).
Vihreiden kolmesta vastaajasta Atte Harjanne kallistuu Ottawan sopimuksesta irtautumisen puolelle. Hän kirjoittaa Venäjän muodostavan sotilaallisen uhan, johon Euroopan on kyettävä tarvittaessa vastaamaan ilman Yhdysvaltain nykyisenkaltaista tukea.
– Jalkaväkimiina kustannustehokkaana puolustusaseena on tässä yhtälössä perusteltu osa työkalupakettia.
Näin puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoivat asiaa 18.3.2025:
