Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen raja on rikkoutumassa jälleen. Ilmastotieteilijöiden mukaan mahdollisuus pysyä alle 1,5 asteen rajassa näyttää yhä epätodennäköisemmältä.
Kuluva vuosi on ollut mittaushistorian lämpimin, selviää EU:n Copernicus-ilmastopalvelun tiedoista.
Ilmastopalvelun mukaan vuoden 2024 keskilämpötila oli noin 1,5 astetta korkeampi esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvoon verrattuna.
Tutkijat arvioivat 11 kuukauden datan perusteella, että kuluvan vuoden keskiarvo nousee jopa 1,6 asteeseen.
Tutkijat huomauttavat, että erityisesti marraskuu on ollut epätavallisen lämmin. Marraskuussa Maapallon keskimääräinen pintalämpötila oli 1,62 astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla.
Edellisen kerran lämpöennätys meni rikki vuonna 2023. Tuolloin lopullinen keksilämpötila oli 1,48 astetta lämpimämpi esiteollisen kauden keskiarvoon verrattuna ja 0,60 astetta lämpimämpi pitkän aikavälin eli vuosien 1991–2020 keskiarvoon verrattuna.
Ilmastotieteilijöiden mukaan kehitys viittaa ilmastokriisin pahenemiseen.
Vuonna 2015 yhteensä 196 maata tai tahoa sitoutui Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tarkoituksena oli rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen ilmastokatastrofien välttämiseksi pitkällä aikavälillä.
Pelätty 1,5 asteen lämpeneminen kävi toteen jo helmikuussa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että, raja olisi rikkoutunut pysyvästi. Keskilämpötiloja seurataan vuosikymmenien ajan.
EU:n Copernicuksen ilmastotieteilijöiden mukaan mahdollisuus pysyä alle 1,5 asteen rajassa näyttää kuitenkin yhä epätodennäköisemmältä pitkällä aikavälillä.
Sään ääri-ilmiöt voimistuvat
Ilmastokriisin aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden voimistuminen on jo selvästi nähtävissä. Vuonna 2024 eri puolilla maailmaa kamppailtiin helleaaltoja, myrskytuulia ja tulvia vastaan.
Erityisen voimakkaita metsäpaloja riehui tänä vuonna Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kuivuudesta kärsivät Yhdysvaltojen länsiosat, Kanada, Amazonin sademetsän alueet ja Pantanalin kosteikkoalueet.
Hurrikaanit Helene ja Milton koettelivat Yhdysvaltoja ja Keski- ja Etelä-Euroopassa raportoitiin poikkeuksellisista tulvista.
Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset vahingot näkyivät jättimäisinä inhimillisinä ja aineellisina vahinkoina. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Swiss Re arvioi viime viikolla, että luonnonkatastrofit aiheuttivat kuluvana vuonna kokonaisuudessaan yli 310 miljardin dollarin menetykset.
