Sekä kuorma-autolla että pyöräilijällä oli risteyksessä vihreä valo. Auton kuljettaja kääntyi oikealle eikä huomannut pyöräilijää. Poliisi tutkii onnettomuutta.
Turussa maanantaina iäkkään pyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus nosti risteysturvallisuuden keskusteluun sosiaalisessa mediassa.
Somessa on muun muassa jo syytelty kumpaakin osapuolta, vaikka poliisin tutkinta on edelleen kesken.
Poliisin mukaan pyöräilijä ajoi Hämeenkatua keskustan suuntaan ja oli ylittämässä Kerttulinkatua pyörätietä pitkin. Samaan suuntaan ajanut kuorma-auto kääntyi risteyksestä oikealle ja osui katua ylittäneeseen pyöräilijään.
Molemmilla oli onnettomuushetkellä vihreä valo.
Poliisi tutkii onnettomuuteen johtaneita syitä. Tapahtumien kulkua ei ole avattu tarkemmin. Tieliikennelain mukaan kääntyvän tienkäyttäjän tulee väistää suoraan ajavaa tien ylittäjää.
Liikennesuunnittelulla melko vähän tehtävissä
Turun kaupungin liikenneinsinööri Jaana Mäkisen mukaan onnettomuusristeys on hyvin tavallinen liikennevaloristeys.
Onnettomuuspaikka on vilkasliikenteisen pääkadun varrella, ja autoliikennettä on paljon. Kaikessa valitettavuudessaan maanantain onnettomuus on sellainen, johon on liikennesuunnittelun keinoin vaikeaa puuttua
– Emme pysty poistamaan risteyksiä. Isoja ajoneuvoja kääntyy, ja se on tarkoituskin. Sellaisia näkemäesteitä paikalla ei ole, joihin pystyisimme vaikuttamaan, vaan paljon on kiinni siitä, miten kulkijat havainnoivat toisiaan, Mäkinen sanoo.
Turusta löytyy myös perusmallista poikkeavia risteyksiä, kuten Kauppatorin kulmassa oleva Aurakadun ja Eerikinkadun risteys, jossa valot vuorottelevat kaikkien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekä autoliikenteen välillä.
– Tavalliseen ympäristöön sellaiset eivät sovi, koska niissä on oma haittansa. Torin kulmalla ei bussien lisäksi ole juuri muuta autoliikennettä, Mäkinen sanoo.
Mäkisen mukaan Turun liikennesuunnittelu käy kuolemaan johtavan onnettomuuden sattuessa turmapaikan liikennejärjestelyt aina läpi.
Pyöräilijöiden etujärjestö kaipaa muutoksia kaduille
Turun polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Matti Koskimiehen mukaan myös liikennejärjestelyillä olisi vaikutusta onnettomuuksiin.
Hänen mielestään Turkuun kaivataan lisää yksisuuntaisia pyöräteitä ja risteysalueen kääntymiskulman jyrkentämistä.
– Kääntyvät autot tulisivat hitaammin risteykseen, jos se ei olisi niin loiva. Se mahdollistaisi muiden liikkujien paremman huomaamisen, Koskimies sanoo.
Kaupunkiin tarvitaan turvallisuuden takaamiseksi Koskimiehen mielestä selkeämmin autotiestä eroteltuja pyöräteitä. Hän alentaisi myös autoilijoiden ajonopeutta alueilla, joissa liikkuu paljon kevyttä liikennettä.
– Nopeuksia voisi tiputtaa kolmeenkymppiin. Lisäksi teistä pitäisi tehdä kapeampia, jotta autot ajaisivat automaattisesti hiljempaa. Leveällä tiellä tulee helposti houkutus ajaa kovempaa.
Liikennevalojärjestelmään kaivataan Koskimiehen mukaan muutoksia, jotta turvallisuus taataan.
– Jalankulkijoilla pitäisi olla molempiin suuntiin samaan aikaan vihreät valot ja kääntyvälle omat. Jokaiseen risteykseen niitä ei kuitenkaan voida laittaa ja joissakin risteyksissä niitä on jo lisätty.
Viime kädessä tienkäyttäjän oma toiminta ratkaisee
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti kertoo Turun maanantaisen risteysonnettomuuden olevan melko tyypillinen.
– Kääntymiseen liittyviä onnettomuuksia on tilastoissa kyllä, vaikka vielä enemmän niissä korostuvat risteävän ajosuunnan onnettomuudet, Ruutti sanoo.
Onnettomuustietoinstituutin selvityksen mukaan vastaavia onnettomuuksia, joissa osapuolten ajosuunta oli sama ja toinen osapuoli kääntyi, on sattunut vuosina 2016–2020 yhteensä kahdeksan. Tilasto ei ota kantaa siihen, millainen ajoneuvo onnettomuudessa oli pyöräilijän lisäksi osallisena.
Ruutin mielestä tärkeintä vastaavien onnettomuuksien välttämisessä on osapuolten havainnointi.
– Vaikka liikennejärjestelyillä on omat vaikutuksensa, yksittäisessä liikennetilanteessa kuljettajan toiminta on se mikä ratkaisee.
Uutista päivitetty 17.4. kello 16.08: tarkennettu tieliikennelakia kääntyvän ja suoraan ajavan liikenteen osalta.
