Pohjois-Suomessa on ollut käytössä Suomen parhaana palkittu potilastietojärjestelmä. Nyt moni käyttäjä pelkää, että sitä ollaan romuttamassa.
Esko-järjestelmää käytetään laajasti muun muassa sairaaloissa, sote-keskuksissa ja nykyään sosiaalipalveluissakin. Sillä on kymmeniätuhansia käyttäjiä, ja järjestelmässä on vähintään satojentuhansien potilaiden tietoja.
Eskoa kehittävän Esko Systemsin suurin omistaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan se voi myydä yhtiön osakkeet.
Jos Eskon myyminen johtaa ongelmiin, sillä voi olla dramaattiset vaikutukset niin hyvinvointialueiden henkilökunnalle kuin asiakkaillekin, sanoo digitaalisen terveyden dosentti, erikoislääkäri Timo Tuovinen.
Tuovinen on myös Lääkäriliiton Pohjois-Suomen ylilääkäri ja kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja lääkärikollegoiltaan, jotka ovat huolissaan myyntiaikeista.
Potilastietojärjestelmä on lääkärille kriittinen, stetoskooppia olennaisempi työkalu, Tuovinen kuvaa.
Hänen mukaansa potilastietojärjestelmän toimimattomuudesta tai järjestelmien vaihtumisesta aiheutuvat häiriöt voivat johtaa pahimmillaan jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen, jos potilaiden tietoja katoaa edes hetkellisesti.
Vähintään ne vievät työntekijöiden työaikaa merkittävästi, ja se kaikki on poissa potilas- tai asiakastyöstä.
– Jonot pitenisivät, hoito viivästyisi ynnä muuta. Tässä tilanteessa, jossa Pohde purkaa miljoonien eurojen investoinneilla hoitojonoja, se tuntuu turhalta riskiltä.
Järjestelmien ongelmiin liittyvät pelot eivät ole tuulesta temmattuja. Esimerkiksi potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto aiheutti merkittävästi ongelmia ja jopa vaaratilanteita Husissa muutama vuosi sitten.
Entinen ylilääkäri pelkää hallitsemattomia riskejä
Pohteen konsernipalvelujen johtaja Jouko Luukkonenkin on tietoinen henkilökunnan huolesta.
Luukkonen kuitenkin vakuuttaa, että Eskoa ei olla romuttamassa. Hän sanoo, että Pohde pystyy hallitsemaan myyntiin liittyvät riskit niin, että Esko pysyy käytössä ja sen laatu säilyy.
Juuri Eskon erinomaisuus onkin osin myynnin taustalla. Huolimatta hyvästä maineestaan muut hyvinvointialueet eivät ole ottaneet Eskoa käyttöön, koska niiden on ollut hankala ostaa palveluita toisen hyvinvointialueen lähes kokonaan omistamalta yhtiöltä. Poikkeuksena on Lapha, joka on myös Eskon isoimpia omistajia.
Pohteella ajatellaan, että Eskon kasvun rajat ovat tulleet vastaan.
Luukkonen uskoo, että myynnin myötä Esko voisi jonkun vuoden päästä olla käytössä muuallakin Suomessa ja jopa ulkomailla.
– Tässä on kysymys siitä, miten pystymme varmistamaan Esko-järjestelmän käyttämisen ja tulevan kehittymisen.
Pohteella on ostajalle ehto: Eskon kehitystyötä pitää jatkaa ja Pohteelle tarjota järjestelmää vähintään kymmenen vuotta myynnin jälkeen. Luukkonen sanoo, että sopimuksella pyritään minimoimaan riskit.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin entinen johtajaylilääkäri, vihreiden aluevaltuutettu Juha Korpelainen kuitenkin sanoo, että Pohde on tekemässä virhettä.
Korpelainen jäi kesällä eläkkeelle, ja nykyisin hän työskentelee osa-aikaisesti Eskolla asiantuntijalääkärinä.
Hän pelkää, että Eskon ostaa kilpaileva yritys, jolla on motivaatio ajaa Esko alas viimeistään kymmenen vuoden kuluttua, kun sopimus umpeutuu. Sitä ennenkin kehitystyö voi hidastua.
Korpelainen on johtajaylilääkärinä tehnyt paljon kilpailutuksia, ja hän sanoo, että ne ovat aina erittäin hankalia ja riskialttiita. Hänestä ei ole aukottoman varmaa, että markkinaoikeus pitäisi laillisena sitä, että Pohde myy Eskon ja sen jälkeen kilpailuttaa potilastietojärjestelmän tarjoajat sillä ehdolla, että niiden pitää tarjota nimenomaan Eskoa.
Riskinä on, että markkinaoikeus pakottaa Pohteen tekemään avoimen kilpailutuksen, jota Esko ei enää voittaisikaan.
Professori tyrmää toiveet Eskon laajentumisesta
Esko on 30 vuotta vanha järjestelmä, jota on kehitetty tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Sekä Korpelainen että piiriylilääkäri Tuovinen sanovat, että sen vahvuus on juuri siinä.
Tuovinen ihmettelee, miksi Pohteen henkilökunnalla olisi jatkossa enää motivaatiota osallistua järjestelmän kehittämiseen, jos kyseessä on yksityisen yrityksen järjestelmä.
Samaa pelkää Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen.
– Tutkijana ajattelen, että Eskon myyminen olisi Pohteelle vahingollinen päätös. Se johtaisi järjestelmän tärkeimmän ominaisuuden eli sen käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen heikkenemiseen.
Samoin kuin Korpelainen, Reponenkin uskoo, että Eskon käytön kustannukset tulevat kasvamaan merkittävästi, jos sen omistaja on yksityinen yhtiö.
– Esimerkiksi Apotin kanssa on ollut suuria käytettävyysongelmia, koska toimintakulttuuri on erilainen. Se on johtanut merkittävään tuotannon hidastumiseen ja kustannusten kasvuun.
Järjestelmä ratkaisee, kuinka paljon esimerkiksi lääkärillä kuluu aikaa kirjaamistyöhön. Reponen viittaa muutaman vuoden vanhaan tutkimukseen, jonka mukaan lääkärillä menee keskimäärin 43 prosenttia työajasta järjestelmien parissa.
Reponen ei usko, että muut hyvinvointialueet alkaisivat Eskon käyttäjiksi, vaikka sen omistaisi yksityinen yritys.
– Hyvinvointialueet ovat jo päättäneet omat potilastietojärjestelmänsä. En usko, että kukaan on vaihtamassa niitä lähiaikoina.
Myyntiaikeet tulivat lopulta puskista
Entinen hallintoylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että Eskon myymisestä on ollut puhetta vuosien aikana useasti, mutta ajatus on aina haudattu lopulta huonona.
Nyt hän kuitenkin sai Pohteen aluevaltuutettuna tietää tammikuisessa seminaarissa, että aluehallitus aikoo jo samana päivänä allekirjoittaa periaatepäätöksen myymisestä.
– Tämä tuli ihan puskista listan ulkopuolelta.
Asiaa on kuitenkin valmisteltu kulisseissa jo pitkään.
Pohteen Luukkosen mukaan asiaa on kuitenkin käsitelty aluehallituksessa epävirallisesti jo koko viime vuoden ajan, sillä Pohteelle on tullut yhteydenottoja potentiaalisilta Eskon ostajilta.
Luukkonen ei vielä suostu spekuloimaan Eskon myyntihinnalla. Hän korostaa, että kyse ei ole siitä, että Pohde haluaisi tienata myynnillä.
Päätöksen myymisen aloittamisesta tekee Pohteen aluehallitus. Se käsittelee asiaa helmikuun puolivälin tienoilla.
