Konsertin seuraaminen virtuaalilaseilla voi nopeuttaa aivovauriopotilaiden parantumista. Väitöskirjatutkija näkee musiikin olevan paras lääkkeetön hoitomuoto.
Musiikki on paras lääkkeetön kuntoutusmuoto aivovauriossa. Näin toteaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Pavel Zaitsev.
– Kun hermoverkot vaurioituvat, ne eivät palaudu, mutta ne pystyvät järjestäytymään uudelleen. Musiikki stimuloi aivojen muovautumiskykyä, hän kertoo.
Musiikki myös lisää aivojen verenkiertoa ja eri aivoalueiden kommunikaatiota.
Zaitsev on osa professori emeritus Seppo Soinilan tutkimusryhmää, joka on tutkinut musiikin osuutta vahingoittuneiden aivojen parantamisessa.
Nyt Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on päästy kokeilemaan aivovauriopotilaiden kuntouttamista virtuaalikonserttien avulla. Konsertit kuvataan 360°-tekniikalla, jolloin potilas näkee tapahtumat monesta kulmasta. Musiikin kuulee korvanapeista.
Virtuaalista konserttikokemusta testannut potilas Satu Kaurala kuvailee, että päätä liikuttamalla näkee koko konsertin ympäristöineen. Perinteisistä videopelien virtuaalilaseista poiketen nämä lasit on tehty jäljittelemään silmälasien mallia.
– Ne yltävät lähes samaan kuin live. Pääsee samaan fiilikseen ja tunnelmaan, se on ihan mahtavaa, Kaurala sanoo.
”Tylsyyteen ja masennukseen olisi kuollut ilman musiikkia”
Virtuaalilasit on kehittänyt konserttipianisti Pauli Kari. Hän sai niihin inspiraation, kun joutui lumilautaonnettomuuteen Alpeilla kymmenen vuotta sitten. Karin jalat lakkasivat toimimasta ja hänen piti opetella kävelemään uudelleen.
– Vietin sairaalassa ja teho-osastolla noin kuukauden ja kotihoidossa toisen kuukauden. Sen jälkeen sain lentoluvan Suomeen, jossa jatkettiin kuntoutusta.
Kari sai onnettomuudessa aivovamman. Kuntoutuksen alku oli pelottavaa, sillä varmuutta sormenpäiden ja aivojen yhteyden palautumisesta ei ollut. Stressaavinta oli, ettei hän tiennyt, pystyykö jatkamaan ammattiaan pianistina.
Virtuaalilasien ideana on välittää potilaalle mahdollisimman aito konserttikokemus. Näkeminen vahvistaa kokemuksen voimakkuutta ja voi olla parempi vaihtoehto kuin pelkkä musiikin kuuntelu.
Karin mukaan potilaat ovat raportoineet unohtaneensa olevansa sairaalassa konsertin katsomisen aikana.
– Saamme potilaan mukaan riippumatta siitä, onko hän sairaalasängyssä tai täysin liikkumattomana, kuten onnettomuuksissa voi käydä. Niin myös itselleni kävi.
Musiikki toimi Karille voimavarana, kun hän ei päässyt liikkeelle. Myös se on syy hänen intohimoonsa kehittää konserttikokemusta.
– Uskaltaisin sanoa, että olisin kuollut siihen tylsyyteen ja masennukseen ilman musiikkia.
Henkilökohtainen musiikki kaikkein tehokkainta
Väitöskirjatutkija Pavel Zaitsev on kiinnostunut visuaalisen konserttikokemuksen tuomista hyödyistä musiikkikuntoutukseen.
– Kun ihminen seuraa muusikon soittoa, näkö- ja kuuloaivoalueiden lisäksi aktivoituu motorisia aivoalueita, hän sanoo.
Sillä, millaista musiikkia kuuntelee tai katselee, ei pitäisi Zaitsevin mukaan olla merkitystä. Pääasia on, että musiikki on henkilökohtaista. Näin parantava vaikutus on tehokkaampi.
Virtuaalista konserttikokemusta testannut Satu Kaurala kokee, että musiikki on toimiva kuntoutuskeino. Sen avulla pääsee hetkeksi muualle ja unohtaa pahan olon.
– Tulin juuri röntgenistä ja voin todella pahoin. Halusin siitä huolimatta tulla kuuntelemaan musiikkia. Väitän, että musiikilla on ainakin minulle parantava voima.
