DUBLIN Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra voi vain haaveilla, että pääsisi kertomaan samanlaisista luvuista kuin hänen irlantilaiskollegansa.
Irlannin valtiovarainministeri Michael McGrath tiedotti huhtikuussa, että ministeriö ennakoi valtion budjettiin 8,6 miljardin euron ylijäämää tänä vuonna.
Irlannin valtio siis kerää paljon enemmän rahaa kuin kuluttaa. Neljän vuoden aikana hallitus ennakoi ylijäämää syntyvän 38 miljardia euroa, uutisoi The Irish Times.
Suomessa valtion tämän vuoden budjetissa on yli kymmenen miljardin reikä, joka pitää paikata velalla.
Tämä juttu kertoo, miksi väestöltään hieman Suomea pienemmän Irlannin taloustilanne on niin erilainen. Moni muistaa, että Irlannin talous ajautui syöksykierteeseen runsaat 15 vuotta sitten. Maa joutui pyytämään EU:lta ja IMF:ltä pelastuspakettia vuonna 2010.
Nyt Irlannin taloudella menee yleisesti varsin mukavasti. Työttömyys on hyvin matalaa, ja ihmiset kuluttavat. Tämä näkyy vahvoina tuloveroina ja alv-tuottoina, avaa tutkimusprofessori Kieran McQuinn Economic and Social Research -instituutista (ESRI).
Merkittävän osan valtion veropotista tuo kuitenkin yritysverotus, joka on Irlannissa kansainvälisesti varsin matala.
Sen tuotot ovat kuitenkin kasvaneet hurjasti. Yritysverotulot ovat paisuneet vuosikymmenessä neljästä miljardista eurosta 24:ään miljardiin euroon.
Suomessa verottaja keräsi yritysveroa viime vuonna 7,7 miljardia euroa. Suomen yritysverolla tarkoitetaan tässä jutussa yhteisöveroa, jota maksavat osakeyhtiöt ja esimerkiksi osuuskunnat.
– Me olemme onnekkaita siinä mielessä, että meillä on vahva monikansallisten yritysten sektori, McQuinn sanoo.
Kyse ei kuitenkaan ole silkasta onnesta. Irlanti on yrittänyt houkutella maahan monikansallisia yrityksiä ja niiden sijoituksia ainakin 1990-luvun alusta lähtien.
Irlannissa toimiikin esimerkiksi ulkomaisia IT- ja lääkelan yrityksiä. Moni niistä pärjäsi erittäin hyvin koronapandemian aikana, ja tämä hyödytti myös Irlantia. McQuinn nostaa esimerkiksi koronarokotteita valmistavan Pfizerin, joka kertoo työllistävänsä Irlannissa 5 000 ihmistä.
Lyhyen kävelymatkan päässä tutkimusinstituutin toimistolta taas ovat esimerkiksi Googlen, konsulttijätti Accenturen, majoituspalvelu Airbnb:n ja Facebook-yhtiö Metan konttorit.
Yritysvero on heilahtelevaa tuloa
Irlanti alkoi keventää yritysverotustaan 50 prosentista vuonna 1987 ja päätyi 12,5 prosenttiin vuonna 2003.
Vielä joitakin vuosia sitten Irlannissa toimivat monikansalliset yritykset pystyivät tekemään mehukkaita verojärjestelyjä. The Irish Times kertoo, että tämä ”tuplairlantilaisena” tunnettu malli kiellettiin uusilta Irlantiin tulevilta yrityksiltä vuonna 2015 ja sen vanhoilta käyttäjiltä vuoden 2020 lopussa.
Lisäksi ulkomaisia yrityksiä on houkuttanut Irlannissa englanninkielinen koulutettu väestö ja pääsy EU-alueelle.
Yritysveron huono puoli on epävakaus: monikansallisilta yrityksiltä tulevat verotuotot voivat heilahdella tuntuvasti.
– Hallituksen näkökulmasta vaarana on, että yritysveron tuotot voivat ehtyä, McQuinn sanoo.
Ilman niitä valtiontalous näyttäisi toiselta. Rahaministeri McGrath kertoi, että tämän vuoden ylijäämä – 8,6 miljardia euroa – syntyy pitkälti monikansallisilta yhtiöiltä saatujen verojen turvin. Ilman niitä budjettiin jäisi 2,7 miljardin alijäämä.
Verotiedot eivät ole Irlannissa samaan tapaan julkisia kuin Suomessa, joten tutkijat eivät tiedä tarkkaan, minkä verran mikäkin yhtiö veroja maksaa.
Verotuotot ovat kuitenkin hyvin keskittyneitä: Irlannin valtiontalouden tarkastusneuvosto arvioi, että vain kolme yhtiötä vastasi 40 prosentista kaikista kerätyistä yritysveroista vuonna 2022. Näin jo yhden yrityksen tuloksen romahtaminen tai maastamuutto voi heilauttaa tuloja paljon.
Epävakauden takia Irlannin hallituksen ei kannata suunnitella yritysveron tuottojen käyttämistä jatkuvasti juokseviin kuluihin.
Nyt Irlanti onkin perustamassa kahta rahastoa, joihin se laittaa ”ylimääräistä” rahaa säästöön ja sijoituksiin. Rahastojen avulla Irlanti varautuu huonompiin vuosiin ja esimerkiksi väestön vanhenenemiseen sekä ilmastonmuutokseen.
Jättiyritysten verotus kiristyy
Tämän vuoden alussa Irlanti kiristi suurimpien yhtiöiden verotusta vähintään 15 prosenttiin kansainvälisen minimiverosopimuksen vuoksi. Tämä koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa vuodessa.
Kyseessä on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ehdotus, jonka on hyväksynyt lähes 140 maata.
Suomessa osakeyhtiöitä koskeva yhteisöverokanta on 20 prosenttia. Hallitus kevensi veroa kahdesti vuosina 2012–2014 ja pudotti sitä 26 prosentista.
Hallitusneuvos Jari Salokoski valtionvarainministeriöstä kertoo, ettei yksikään hallitus ole tämän jälkeen ehdottanut, että yhteisöverokantaa pitäisi laskea. Valtiovarainministeriö pitää tasoa kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Vuonna 2022 yhteisöverokanta oli OECD-maissa keskimäärin 23,1 prosenttia.
Korotus tuo Irlannille lisätuloja
Irlannille parin prosenttiyksikön veroasteen nosto tarkoittaa todennäköisesti lisää verotuloja lähivuosina, asiantuntijat uskovat.
Kansainväliseen verouudistukseen kuuluu mahdollisesti toinen vaihe. Siinä yritysten verotus siirtyisi nykyistä selvemmin sinne, missä voitot syntyvät. McQuinnin mukaan uudistus kolauttaisi selvästi Irlannin verotuloja, jos se joskus tulee voimaan.
– Suuri osa tulosta, jonka täällä olevat yritykset ansaitsevat, tulee toiminnasta muilta markkinoilta. Ei siitä, mitä ne myyvät Irlannissa, hän sanoo.
Irlantia on toisinaan moitittu veroparatiisiksi alhaisen yritysverotuksen takia.
McQuinn muistuttaa, että Irlanti on tehnyt lopun mehukkaista verojärjestelyistä ja osallistuu kansainväliseen minimiverosopimukseen. Hänestä Irlannin kutsuminen veroparatiisiksi ei ole reilua.
Sitä paitsi McQuinnin mielestä Irlannilla on oikeus verottaa yrityksiä kuten se haluaa. Irlanti voisi hänestä puolustautua sillä, ettei sillä ole luonnonresursseja, kuten monilla muilla mailla.
– Sen sijaan meillä on koulutettua työvoimaa. Eli tarvitsemme kysyntää älylliselle pääomalle, ja sitä tuovat monikansalliset yritykset.
