Ensihoito, pelastajat ja poliisi kohtaavat työssään paljon lemmikkieläimiä. Hädän hetkellä eläinsuojelulaki turvaa lemmikille paikan varahoitoon, mutta ei kyytiä sinne.
Ensihoitajien työssä tulee säännöllisesti vastaan tilanteita, joissa kyytiin lähtevän asiakkaan lemmikki jää ilman hoitajaa. Tilapäishoitoon ei joko ole varauduttu lainkaan, tai ensihoito ei tavoita tietoa varahoitajasta.
– Me emme voi lähteä kuskaamaan eläimiä tarhalle, eikä poliisikaan niitä hae potilaiden kotoa, kertoo Kiteen pelastusasemalla 24H-yksikössä työskentelevä ensihoitaja Pirita Sainola.
Sainola kertoo, että on joutunut jättämään asiakkaan koiran kytkettynä yksin ulos alueelle, jossa on tehty havaintoja susia. Kun ensihoito lähti paikalta, ei ollut tiedossa, kuka huolehtii koirasta.
Laki ei määrittele eläintä turvaavaa kyytiä uudessakaan eläinten hyvinvointilaissa.
– Tarhakyydin tulisi ilman muuta olla lain turvaama. Huoli yksin jäävistä eläimistä on iso, ei tällaisia tilanteita saisi päästä syntymään, Sainola harmittelee.
Varahoitajan yhteystiedot esille
Laki velvoittaa kunnat huolehtimaan hoitolapaikan löytöeläimille. Tarhakyydin kohdalla käytäntö ei ole aukoton niidenkään osalta.
– Osa kunnista on tehnyt löytöeläinten osalta kuljetussopimuksen paikallisen Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Näin on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, kertoo Maria Eiskop Suomen eläinsuojelusta ( SEY).
Vuoden alussa voimaan tullut uusi eläinten hyvinvointilaki täsmentää useiden viranomaisten ja luottamustoimessa työskentelevien ilmoitusvelvollisuutta, kun he kohtaavat apua tarvitsevia eläimiä.
– Uusi laki velvoittaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä tiettyjä muita eläinten kanssa toimijoita tekemään ilmoituksen avun tarpeessa olevasta eläimestä. Ilmoituksen voi tehdä salassapitosäännösten estämättä, muistuttaa Pihla Markkola SEY:stä.
Käytännössä ilmoitus heitteillä olevasta eläimestä tehdään joko valvontaeläinlääkärille tai kiireellisessä tilanteessa poliisille tai kunnaneläinlääkärille.
Ensihoidolle ja poliisille on iso apu, jos kotoa esimerkiksi eteisestä löytyy eläimen varahoitajan yhteystiedot. Sama tieto on hyvä olla mukana vaikkapa kukkarossa.
– Jos asiakas lähtee muualta kuin kotoaan kyytiimme tajuttomana, on mahdotonta tietää, millaisia vastuita hänellä on kotona odottamassa, Sainola muistuttaa.
Yksinasuja, turvaa lemmikkisi varahoito
Yksinasuvia on Suomessa jo reilusti yli miljoona.
Vastuu lemmikistä on aina ensisijaisesti sen omistajalla. Vastuuseen kuuluu myös varautuminen eläimen tilapäiseen hoitoon.
Noin joka kolmannessa suomalaisessa kodissa asuu lemmikkieläin tai useampikin. Pelkästään koiria on Suomessa nykyisin lähes 900 000. Kissaliiton arvion mukaan kissoja on yli miljoona.
Koirien ja kissojen lisäksi koteja asuttavat jäniseläimet, jyrsijät, linnut, kääpiösiilit, matelijat, kilpikonnat ja monet muut lemmikit.
Pelastajat auttavat myös lemmikkejä
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palopäällikkö Lari Parkkinen kertoo, että pelastajat pyrkivät kunnioittamaan ihmisten tunteita.
– Reagoimme eläinten pelastamiseen ihan samalla tavalla kuin muunkin omaisuuden ja ihmisten pelastamiseen.
Parkkinen on päässyt työvuoron aikana kantamaan koiran elävänä ulos palavasta rakennuksesta.
– Tuomme mahdollisuuksien mukaan myös menehtyneet lemmikit pois, jolloin ainakaan karkureissun mahdollisuutta ei tarvitse selvitellä.
Poliisilla on eläimiin liittyviä tehtäviä viikoittain. Myös kotihälytyksillä vastassa on usein lemmikkejä.
– Jos poliisitehtävän yhteydessä käy ilmi, että eläin on jäämässä pidemmäksi aikaa vaille huolenpitoa, voi poliisi tehdä hallintopäätöksen ja toimittaa eläimen lemmikkihoitolaan, kertoo Itä-Suomen poliisin ylikonstaapeli Johannes Jokiniemi.
Taina Vänskä pitää Joensuun Karsikossa eläinhoitolaa, joka huolehtii Joensuun seudun löytöeläimistä.
– Omistajan sairaalahoitoon joutuminen on yleisin syy lemmikin yllättävään tarhalle päätymiseen. Joskus tarhareissu voi venyä jopa kuukausien mittaiseksi, Vänskä kertoo.
Jos hoidossa olevan eläimen omistaja kuolee, lemmikki siirtyy löytöeläinyhdistyksen vastuulle, ja sille etsitään uusi koti.
