Kuntien osallistuminen tappiollisten maakuntalentojen kustannuksiin on esillä hallituksen puoliväliriihessä keväällä.
Uutisoimme perjantaina, että kunnat saattavat joutua maksamaan jopa puolet lentojen kustannuksista, jos lentoja ei saada kaupallisesti kannattaviksi.
Ministeriö selvittää myös muita vaihtoehtoja. Vuoden 2028 jälkeen kaikille maakuntakentille ei välttämättä ole suoria lentoja Helsinki-Vantaalta.
Jyväskyläläinen Jussi Hienonen on töissä konepajayhtiö Valmetilla ja käyttää Jyväskylän lentokenttää kuukausittain. Hän käy työnsä vuoksi eri maanosissa.
Useimmiten Hienonen lentää Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle ja jatkaa sieltä ulkomaille. Jos lentäminen sopii aikatauluun, se nopeuttaa ja helpottaa matkantekoa. Lisäksi Hienonen tuo esille, että lentäminen on turvallinen vaihtoehto.
– Jos takana on pitkä matka, ajanko väsyneenä kotiin, hän kysyy.
Yle kysyi kunnista, miten niissä suhtaudutaan valtion suunnitelmiin.
Kemissä hallituksen linja ei yllätä
Finnairin koneen lentäessä Helsinki-Vantaalta Kemi-Tornion lentokentälle ja takaisin, yhtiö laskuttaa valtiolta 8 586 euroa. Jatkossa valtio haluaa sälyttää jopa puolet maksuista kunnille.
Lentokenttä palvelee koko Meri-Lappia, ja maksajaksi halutaan myös muita alueen kuntia.
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen kertoo, että lennoista kaavailtu lasku kaupungeille tuli yllätyksenä, mutta luonnollisena jatkumona hallituksen linjalle.
– Ei tässä sinänsä mitään yllättävää ole. Näkyyhän se kaikissa muissakin valtion toimissa tällä hetkellä, että ei niissä näytetä piittaavan alueellisista vaikuttavuuksista tai elinkeinotoiminnan kehittämisestä.
Ruotsalainen ei pidä todennäköisenä, että alueen yrityksiä saataisiin mukaan lentojen rahoittajaksi.
– Suomessa elinkeinoelämä on tottunut siihen, että yhteiskunta hoitaa yhteiskuntarakenteiden kustannukset. Kompensaatiot kerätään sitten lippu- ja verotuloista. En usko, että yrityksetkään tällaista vaihtoehtoa lähtevät liputtamaan.
Lentokenttä on merkityksellinen myös Torniolle
Meri-Lapissa on vireillä useita mittavia teollisia hankkeita, joille alueiden lentoliikenteellä on suuri merkitys. Ruotsalainen näkee, että valtio heittää toimillaan kapuloita kasvua edistävien toimien rattaisiin.
Tornion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Rainio (kesk.) katsoo, että maakuntien saavutettavuudesta pitäisi pitää kiinni.
– Jos kolmen tunnin saavutettavuuden aikarajoista luovutaan, niin sitten se on kylmää vettä monelta suunnalta. Faktat puhuvat puolestaan, saavutettavuudesta täytyy pitää kiinni. Hallitus vie nyt kovalla kädellä, mikä on vahingollista syrjäisimmille seuduille, ja myös seutukunnat ovat siinä kärsijänä. Tulevaisuus huolettaa.
Rainio sanoo, että yhtälö on hankala jatkuvasti nousevien kustannusten kanssa painiville pienille kaupungeille ja kunnille.
– Nyt pitäisi valtiolta löytää malttia kuntiin suuntautuvan rahoituksen muutoksiin ja leikkauksiin. Ongelma siinä on se, että jaettava raha supistuu koko ajan.
Kainuussa odotetaan, että valtio pitää lupauksensa
Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen sanoo, että maakunnan saavutettavuus Helsingistä kolmen tunnin sisällä on mahdollista ainoastaan lentokoneella.
– Kun valtio lupaa, kunnat eivät voi joutua maksumiehiksi. Kainuussa lähdetään siitä, että kevään kehysriihessä maan hallitus linjaa, että valtio sataprosenttisesti kompensoi maakuntalennot Kajaaniin, Pirkkalainen viittaa liikenneministerin lupaukseen.
Pirkkalaisen mielestä lentoyhteyksien kansantaloudellista merkitystä pitäisi tarkastella laajemmin, eikä ainoastaan ministeriön budjettinäkökulmasta.
– Parin vuoden takaisten kyselyjen perusteella tiedetään, että Kainuun lennoista riippuvaisten yritysten liikevaihto on 1,7 miljardia euroa. Verokertymä pelkästään näillä yrityksillä on 37 miljoonaa euroa. Valtio hankkii Kajaanin maakuntalennoilla enemmän kuin se sille maksaa.
Kontiolahdella ehdotusta pidetään käsittämättömänä
Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen pitää Joensuun ja Helsingin välistä lentoyhteyttä tärkeänä etenkin yrityksille.
– Ongelma on siinä, miten meidän yrityksistä päästään maailmalle ja miten maailmalta päästään tänne. Kontiolahdella ja koko maakunnassa on isoja kansainvälisiä yrityksiä.
Ehdotus kuntien joutumisesta maksajiksi kuulostaa hänestä käsittämättömältä.
– Ehdotus on aivan päinvastainen siihen, mitä meille on hallituksen taholta luvattu.
Tuononen uskoo, että lennoille olisi enemmän kysyntää, jos lentojen vuoroväli olisi tiheämpi. Jos markkinaehtoisuus ei toteudu, Tuonosen mielestä valtion pitää huolehtia saavutettavuudesta, ei kuntien.
– Paikallisilla kunnilla on riittävästi haasteita muutenkin. Valtion vetäytymien tuntuu ikävältä.
