Usealla suomalaisella kunnalla on kiinnostusta sijoittaa puolustusteollisuuteen.
Yle kysyi kaikkiaan 35 kunnalta ja suurimmalta kaupungilta, ovatko nämä jo sijoittaneet kotimaiseen puolustusteollisuuteen, suunnittelemassa sijoittamista tai keskustelleet asiasta.
Selvä enemmistö vastasi kysymyksiin kielteisesti, mutta useampi kunta kertoi myös aloittaneensa asiasta keskustelun. Taustalla on muuttunut turvallisuuspoliittinen kokonaistilanne.
Yle selvitti äskettäin, miten kovassa nosteessa kotimainen ala on. Useamman kasvuyrityksen ennustetaan nousevan pörssiin lähivuosina.
Kyse on isoista summista.
Kuntaliiton mukaan perinteisiä arvopaperisijoituksia on Manner-Suomen kunnista hieman yli kolmasosalla, 292 kunnalla, ja yhteismäärä on noin 3,9 miljardia euroa.
Kunnilla ja kaupungeilla on täysi vapaus itse valita sijoituskohteensa.
Yleispäteviä ohjeita ei Kuntaliiton mukaan ole. Lähtökohtana on, että kukin noudattaa vallitsevia sääntöjä ja omia eettisiä ohjeita sijoitustoiminnalle.
Kunnat ja kaupungit voivat itse sulkea pois sijoittamisen aseteollisuuteen tai kiistanalaisiin aseisiin, kuten jalkaväkimiinoihin tai kemiallisiin aseisiin.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) toteaa viestissään Ylelle, että asia on kuntien itsensä päätettävissä.
– Kuntien taloustilanteet ovat erilaisia. Tärkeää on, että kunnat arvioivat ja päättävät itse, miten, minne ja millaisella riskitasolla mahdollisesti sijoittavat, Ikonen toteaa.
Mitä sijoittamisesta puolustusteollisuuteen sitten ajatellaan kunnissa ja kaupungeissa?
Espoossa ei esteitä
Espoossa kaupunki on käynyt keskusteluja varainhoitajien kanssa puolustusteollisuuden roolista sijoituksissa.
Kaupungin rahoitusjohtajan Ari Konttaksen mukaan kaupungin sijoitusperiaatteet mahdollistavat sijoittamisen. Poissuljettuja ovat vain kiistanalaiset aseet.
– Tämä on varmasti asia, joka keskusteluttaa jatkossa. Mitään periaatteellisia päätöksiä meillä ei ole ja tuskin lähdemme suoriin sijoituksiin, Konttas sanoo Ylelle.
Henkilökohtaisesti Konttas kannattaa Espoon osallistumista kotimaiseen puolustusteollisuuteen sijoittamiseen.
– Puolustuksellinen lähtökohta tekee asiasta tärkeän.
Voisiko Espoo sijoittaa myös ulkomaalaisiin puolustusteollisuuden yhtiöihin? Konttaksen mukaan rahastojen kautta kyllä.
– Sijoitusportfolioon tulisi useampia yrityksiä ja se tasaisi kokonaisriskiä. Länsieurooppalaiset yritykset, niin miksei?
Kajaani hyväksyy kiistanalaiset aseet
Kajaanissa kaupunginvaltuusto kävi äskettäin keskustelua sijoittamisesta puolustusteollisuuteen.
– Kyllähän yleismaailmallinen geopoliittinen tilanne ja Eurooppaan ja Suomeenkin kohdistuvat uhat ovat taustalla, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva (kesk.) toteaa Ylelle.
Kajaanin valtuustossa tehtiin alkuvuodesta esitys, jossa kaupunki voisi sijoittaa myös kiistanalaisin aseisiin.
Vilkkaan valtuustokeskustelun jälkeen päädyttiin kirjaukseen, jossa poissuljetaan sijoitukset kiistanalaisten aseisiin, mikäli tällaisen yhtiön liikevaihdosta yli 5 prosenttia kertyy tältä toimialalta. Muussa tapauksessa kiistanalaisiin aseisiin sijoittaminen on mahdollista.
Sijoittamisessa perinteiseen puolustusteollisuuteen ei ole esteitä.
– Kaikki kannattavat. Siinä ei nähdä minkäänlaista ongelmaa, Hatva sanoo.
Aihe kuplii muuallakin
Ylen kyselyyn vastanneista Turku, Pori ja Kuhmo kertoivat myös, että asiasta on käyty keskustelua.
Turun kaupungin talousjohtajan Valtteri Mikkolan mukaan asiasta on keskusteltu hallinnon sisällä. Valmiutta asiaan on, mikäli tarvetta ilmenee.
– Mahdollisia muutoksia voimassa oleviin sijoitusperiaatteisiin käsitellään useilla päätöstasoilla, Mikkola muistuttaa.
Myös Porissa asia on noussut esiin. Kaupungin talous- ja hallintojohtajan Tuomas Hatanpään mukaan valtuustossa on keskusteltu periaatteista, voiko kaupunki sijoittaa kaikenlaiseen ase- tai puolustusteollisuuteen.
– Periaatteet eivät sulje suoraviivaisesti sijoittamista. Asia vaatii kuitenkin erityishuomiota ja harkintaa, kun sijoitussuunnitelmista päätetään, Hatanpää toteaa Ylelle.
Kuhmossa nykyinen sijoitussuunnitelma kieltää sijoittamisen aseteollisuuteen.
Asiasta on silti keskusteltu kaupungin päättäjien kesken.
– Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty asiassa, tulisiko Kuhmon kaupungin sijoitussuunnitelmaa muuttaa tämän asian osalta, kertoo Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen.