Saarijärven kaupunki suunnittelee tuulivoimarakentamista maakotkan elinalueelle Pylkönmäen Palkkikankaalle. Alueen ihmiset pelkäävät myös kirkasvetisten järvien puolesta.
Saarijärven Kukon kylän asukkaat ja seudun mökkiläiset ovat syvästi huolissaan. Soinin kunnanjohtajan pestistä eläköitynyt Stefan Sundberg puhuu kymmenien mökkiläisten sekä vakituisten asukkaiden puolesta.
– Elimme toivossa, että järki voittaisi. Näinhän ei käynyt, hän toteaa.
Sundberg tarkoittaa Saarijärven kaupunginhallituksen niukasti hyväksymää Palkkikankaan tuulivoima-alueen kaavoitusta.
Alue oli Keski-Suomen maakuntakaavan luonnoksessa osana Lehtomäen tuulivoima-aluetta. Selvitysten jälkeen aluetta rajattiin pienemmäksi useiden luonto- ja maisema-arvojen takia.
Lähistöllä on muun muassa Mahasuon suojelualue ja pesii uhanalainen maakotka. Rajauksella haluttiin myös lieventää tuulivoiman vaikutuksia Tohtaanjärven ja Kiminginjärven vesistöihin.
Tuulivoimayhtiön toiveesta Saarijärven kaupunki on kuitenkin ryhtynyt edistämään maakuntakaavasta rajatun alueen kaavoitusta. Asukkaat ja mökkiläiset pelkäävät nyt ennen kaikkea lähdepohjaisten järvien puolesta.
– Onhan se erikoista, että selvitysten jälkeen todetaan, ettei alue sovellu kymmenelle voimalalle. Nyt sitten kaavaillaan yhdeksää, Sundberg sanoo.
Saarijärven kaavoitusjohtaja Ulla-Maija Humppi kertoo, että maakuntakaavassa on katsottu seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Kunnilla on mahdollisuus selvittää alle 10 voimalan hankkeet itse.
– Kunnanvaltuusto päättää, lähdetäänkö kaavoitusprosessissa selvittämään onko hanke elinkelpoinen vai ei, Humppi sanoo.
Paikallisesti arvokas järvi
Tohtaanjärvi on matala, hiekkapohjainen ja karu järvi. Se saa vetensä ainoastaan järven pohjassa olevista lähteistä, ja on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Keski-Suomen ely-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen sanoo, että voimaloiden rakentaminen voi vaikuttaa järvien tilaan.
– Maankäyttö vaikuttaa aina ympäristöön. Se on tapauskohtaista, miten pohjavesi käyttäytyy, hän kertoo.
Kirkasvetisiä lampia ja järviä on maassamme suhteellisen vähän. Valtaosa Suomen vesistöistä on enemmän tai vähemmän tummunut ihmisen toiminnan takia.
Kunnan kukkaroon puoli miljoonaa euroa vuodessa
Tuulimyllyjen lisäksi Palkkikankaalle suunnitellaan aurinkovoimaloita. Toteutuessaan voimalat tuottaisivat kunnalle kiinteistöverotuloja jopa puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Entisenä kunnanjohtajana Sundberg ymmärtää hyvin, että kiinteistöverotuotot ovat kunnalle tarpeellisia.
– Sen takia emme vastusta tuulivoimaa, mutta on tärkeää, että se tehdään alueille missä haitat luonnolle, ihmisille ja vesistöille ovat mahdollisimman pieniä, hän sanoo.
Sundberg näkee myös ristiriidan kunnan suhtautumisessa tuulivoimaloiden sijoitteluun. Saarijärvi on keskittänyt tuulivoima-alueita kuntakeskuksesta noin 30 kilometrin päässä olevalle Pylkönmäelle.
– Minusta on järkyttävää, että kunta on voimakkaasti painottanut, etteivät naapurikunta Karstulan 20 kilometrin päässä olevat voimalat saa näkyä Saarijärven kaupunkiin. Samaan aikaan Saarijärvi keskittää tuulivoiman Pylkönmäelle kilometrin päähän loma-asunnoista, hän sanoo.
Saarijärven kunnanvaltuusto päättää Palkkikankaan tuulivoimakaavan käynnistämisestä seuraavassa kokouksessaan.
Korjattu 20.10.2024 klo 10.52
Korjattu teksti ”Toteutuessaan voimalat tuottaisivat kunnalle kiinteistöverotuloja arviolta
puoli miljoonaa euroa vuosittain” muotoon ”Toteutuessaan voimalat tuottaisivat kunnalle kiinteistöverotuloja jopa puoli miljoonaa euroa vuodessa”. Voimaloiden verotuotot laskevat vuosittain, joten ne eivät tuota samaa summaa vuosittain.
