Marinin hallituksen jakamat koronatuet kohensivat kuntien rahatilannetta. Nyt ne rahat on käytetty.
Maan tunnetuin kunta-asiantuntija Eero Laesterä lupaa kevään vaaleissa valittaville kuntapäättäjille selvästi hankalampia valtuustokokouksia kuin mihin valtuutetut tottuivat pian päättyvällä nelivuotiskaudella.
– Mennyt neljä vuotta on ollut tyyntä myrskyn edellä. Kunnat ovat pystyneet pistämään palveluitaan paikalleen, mutta tuleva valtuustokausi on hankalampi. Hyvään asentoon saatu kuntatalous menee heikompiin puihin, toteaa hallintotieteiden tohtori Laesterä konsulttiyhtiö FCG:stä.
Otsikoista kadonnutta koronapandemiaa on osin kiittäminen kuntien rahatilanteen kohentumisesta. Sanna Marinin (sd.) hallitus myönsi kunnille koronatukea ja Laesterän mukaan myös sote-uudistus helpotti kuntien rahatilannetta.
– Kun siirryttiin hyvinvointialueisiin, kunnat saivat tukevan panoksen verotuloja. Ja se nosti kuntien taloutta paremmalle tasolle kuin mitä se aikaisemmin oli ollut, Laesterä arvioi.
Veronkorotuksia ja velkaa
Mutta nyt nämä rahat on käytetty ja kunnat ovat Laesterän mukaan palaamassa koronaa edeltävän ajan taloustilanteeseen, vuoden 2019 tasolle.
– Kunnat joutuvat taas kerran ja aikaisempaa enemmän elämään suu säkkiä myöden ja miettimään mihin eurot riittävät. Sopeutusmerkkisiä asioita on paljon: palveluita joudutaan tiivistämään ja keskittämään.
Laesterän mukaan jos päätöksentekokyky ei riitä leikkaamaan palveluista pois tarpeeksi, ollaan väistämättä veroruuvin kiristämisen tiellä.
– Varmaan veronkorotuksia tulee aika isossakin määrässä kuntia,Laesterä arvioi.
Myös lisävelka kaivetaan ratkaisuksi, etenkin investointien rahoittamiseksi.
– Kunnilla on homeongelmia. Moni kunta miettii koko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilojen yhdistämistä. Silloin joudutaan velkaantumaan, jotta voidaan tehdä investoinnit.
Isotkin sopeuttavat
Kuntien taloustilanteet vaihtelevat melkoisesti. Laesterän mukaan ongelmakuntia ja hyvin pärjääviä on aika tasaisesti ripoteltuna ympäri maata. Pohjoisen Kittilällä, Inarilla ja sodankylällä menee Laesterän mukaan tällä hetkellä taloudellisesti aika aika hyvin, samoin osin Uudellamaalla.
– Huolestuttava piirre tällä hetkellä on se, että muutamat näistä C6-kaupungeistakin ovat tällä hetkellä jo käynnistämässä sopeutuspaketteja.
C6- eli kuutoskaupunkeja ovat maan suurimmat kaupungit Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa.
