Valtioneuvoston yleisistunto on päättänyt tänään torstaina asetuksesta, jolla perustetaan valtion virallinen Napapiirin retkeilyalue. Asetus tulee voimaan jo ensi keskiviikkona, 12. kesäkuuta.
Kyseessä on melko harvinainen päätös, sillä valtion retkeilyalueita on nykyisellään vain viisi. Niistä viimeisin perustettiin vuonna 1994 Evolle. Muut valtion retkeilyalueet ovat Kylmäluoma, Iso-Syöte, Ruunaa ja Oulujärvi.
Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvoksen Ville Schildtin mukaan valtion virallisia retkeilyalueita halutaan lisätä. Napapiirin retkeilyalue toimii eräänlaisena pilottina, jossa uutta, yksityisiä palveluja suosivaa konseptia testataan.
– Tässä mahdollistetaan vanhoja, perinteisiä valtion retkeilyalueita vahvemmin yrityskäyttö, Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteyspäällikkö Jyrki Tolonen selittää.
Vuoteen 2030 mennessä tullaan perustamaan vielä ainakin kaksi valtion retkeilyaluetta lisää, Schildt arvioi. Uudet retkeilyalueet ovat maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, joihin myös rahoitusta priorisoidaan.
– Ne ovat luontomatkailun ja virkistyksen kärkikohteita, hän selittää.
Retkeilyalueella paljon kävijöitä
Pilottikohteeksi Vaattunki- ja Vikakönkäiden ympärillä sijaitseva Napapiirin retkeilyalue on valikoitunut etenkin suuren kävijämääränsä ansiosta. Tolosen mukaan Napapiirin retkeilyalue on kuulunut jo nykyisellään Suomen suosituimpiin retkeilyalueisiin, vaikkei se virallinen valtion retkeilyalue ole ollutkaan.
Hän muistuttaa, että Napapiirin retkeilyalue on lähivirkistysalue, jossa on paljon paikallisia kävijöitä.
– Se poikkeaa Lapin kansallispuistoista, joissa suurin osa kävijöistä on matkailijoita, Tolonen sanoo.
Retkeilyalueiden kehittämisen tavoitteena onkin tasata kansallispuistoihin kohdistuvaa kävijäpainetta ja vastata luontomatkailun kasvavaan kysyntään ilman, että yksittäiset luontokohteet kuormittuvat liikaa.
Napapiirin retkeilyalueella oli viime vuonna 110 000 käyntiä. Luku on korkea, kun sitä verrataan esimerkiksi olemassa oleviin kansallispuistoihin, Schildt huomauttaa.
– On nähty, että sillä (retkeilyalueella) voitaisiin vastata laajempaankin virkistyskäyttökysyntäpotentiaaliin.
Alueen muuttaminen valtion viralliseksi retkeilyalueeksi tarkoittaa lisää kävijöitä. Schildtin mukaan alueeseen tullaan todennäköisesti panostamaan aiempaa enemmän myös rahallisesti, mikä voi tarkoittaa käyttäjille esimerkiksi entistä laajempaa reittitarjontaa.
Alueelle halutaan lisää luontomatkailuyrityksiä
Schildt muistuttaa, että valtion viralliset retkeilyalueet eivät ole kansallispuistoja, eli ne eivät ole lähtökohtaisesti luonnonsuojelualueita. Näin ollen niiden alueelle voidaan sijoittaa myös sen käyttöä tukevia yksityisiä palveluja kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemuspalveluita.
– Valtio ei rupea rakentamaan sinne mitään mökkikyliä, vaan tarjoaa sen mahdollisuuden paikallisille yrittäjille, Schildt selittää.
Vaattungin alueella on jo nykyisellään majoituspalveluita. Yritystoimintaa on myös retkeilyalueen eteläpuolella sijaitsevassa Apukassa.
– Yrityspalvelut ovat jo kehittyneet, mutta nyt otetaan ihan tavoitteeksi, että siinä olisi enemmän luontomatkailuyrityksiä, Tolonen painottaa.
Ideana on tukea kaikkea liikunnan, ulkoilun ja luontomatkailun virkistyskäyttömuotoja laajasti, Schildt selittää.
– Voidaan miettiä sen kaltaisia tapahtumia, jotka kenties kuluttavat jonkin verran enemmän maastoa, joita ei ole mahdollista kansallispuistoissa järjestää.
Lausunnoissa kannatettiin perustamista
Schildtin mukaan asiasta saatiin lausuntovaiheessa pääasiassa myönteisiä lausuntoja. Kaikkiaan 19 saadusta lausunnosta 14 kannatti retkeilyalueen perustamista.
– Vaikuttaisi, että tällaiselle valtion retkeilyalue -konseptille olisi tilausta.
Vain yhdessä lausunnossa perustamista vastustettiin metsästyksen takia. Schildtin mukaan alueella tapahtuva kalastaminen, metsästäminen ja poronhoito tullaan kuitenkin ottamaan huomioon suunnittelussa. Hän muistuttaa, että kyseessä on monitoimialue.
– Eri asiakasryhmien pitää mahtua alueelle; rovaniemeläiset lähivirkistyjät, kauempaa tulevat luontomatkailijat, aluetta käyttävät lupametsästäjät, hirviporukat ja niin edespäin, Schildt luettelee
Koska kaikkien alueen käyttäjien tulee mahtua samalle virkistysalueelle, alkaa Metsähallitus nyt tekemään alueelle hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka pohjalta retkeilyaluetta aletaan kehittää.
Tolosen mukaan aikataulua ei ole vielä päätetty. Hän arvelee kuitenkin, että suunnitelma valmistuu vuodessa tai kahdessa. Alueelle sijoitettavia toimintoja voidaan kuitenkin kehittää jo tänä aikana, Tolonen lupaa.