Krematorioita tarvittaisiin lisää, koska vainajien tuhkaaminen on lisääntynyt. Kirkko toivoisi hyvinvointialueiden ottavan lisää vastuuta asiasta.
Kuopion uuden krematorion taival ei ole ollut helppo. Uunin valmistuminen viivästyi vuosilla markkinaoikeuteen tehtyjen valitusten, koronan ja uunin valmistajayrityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Kun uuni viimein viime keväänä piti ottaa käyttöön, suodatinjärjestelmässä ja arkun sisäänvientivaunun toiminnasta oli ongelmia, ja käyttöönotto lykkääntyi jälleen.
Nyt uuni toimii. Päivässä tuhkataan viidestä kymmeneen vainajaa ja viikossa nelisenkymmentä.
Krematorio on jo nyt kapasiteettinsa ylärajoilla. Vanha uuni on Kuopiossa yhä käytössä, mutta ei enää pitkään: sen ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna.
Uuden krematorion tiloissa on valmis paikka toiselle uunille, mutta sen rakentamisesta ei ole tehty päätöstä.
– Toiselle uunille olisi ehdottomasti tarvetta, mutta siinä ei miljoona euroa riitä, toteaa Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän puistopäällikkö Juha Moilanen.
Kirkko peräänkuuluttaa taakanjakoa
Suomen krematoriot ovat yhtä lukuun ottamatta seurakuntien omistuksessa. Vanhinta, Hietaniemen krematoriota Helsingissä, luotsaa Krematoriosäätiö.
Krematorioiden perustaminen on vierähtänyt kirkon harteille, koska hautaustoiminta on Suomessa seurakuntien vastuulla.
Hautaustoimilain mukaan kirkon on tarjottava alueensa asukkaille hautasija, mutta tuhkaamisen järjestämiseen laki ei velvoita.
Se on iso ongelma, sanoo Suomen hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Sari Koukkari.
– Viime vuonna krematoriot ruuhkautuivat ympäri Suomen, kun osa niistä oli remontissa tai huollossa. Tuhkaaminen ei lain mukaan kuulu kenellekään.
Koukkarin ja Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Halmeen mukaan vaihtoehto voisi olla, että hyvinvointialueet huolehtisivat tuhkaamisesta. Halme kuitenkin huomauttaa, että esteenä tälle ovat hyvinvointialueiden tiukka rahatilanne ja perustamisvaiheen vaativat tehtävät.
Halmeen mukaan Suomeen tarvittaisiin neljä uutta krematoriota.
Kirkkohallituksen maankäyttöpä ällikkö Harri Palon mukaan esimerkiksi hyvinvointialueet voisivat täydentää krematorioverkostoa.
– Pitäisi harkita, kuuluuko tuhkaaminen yleisten palvelujen joukkoon ja otettava hyvinvointialueet ja kunnat mukaan kantamaan vastuuta.
Kuopion uusi krematorio maksoi yli neljä miljoonaa euroa. Sellaisiin investointeihin ei varsinkaan pienillä seurakunnilla ole varaa.
Laki estää voiton tavoittelun
Tuhkauslaitteiston valmistaja Höganäs Borgestadin projektipäällikkö Markus Forsströmin mielestä tuhkaustoimi pitäisi ottaa seurakunnilta pois.
– Tuhkaaminen pitäisi keskittää isoihin laitoksiin, joissa on koulutettu henkilökunta ja joiden lämpöenergiaa voitaisiin hyödyntää.
Hautaustoiminnan keskusliiton Matti Halmeen mukaan liitolle on tullut kuluneen vuoden aikana kyselyjä myös yksityisiltä tahoilta krematorion perustamiseen liittyen. Laki on kuitenkin esteenä: vain esimerkiksi seurakunnat, kunnat tai säätiöt voivat saada luvan krematoriolle eikä sen toiminnalla saa tehdä voittoa.
– Minusta edelleen paras vaihtoehto ovat seurakunnat. Ne voivat perustaa krematorioita yhteishankintana, Halme sanoo.
Sekä hautaustoimintaa edustavien liittojen että kirkon mukaan yli 20 vuotta vanha hautaustoimilaki kaipaisi päivitystä.
Vainajien määrä kasvaa, tuhkaamisen suosio lisääntyy ja arkkuhautapaikat ovat paikoin vähissä. Krematorion suunnittelu ja rakentaminen kestää neljästä viiteen vuotta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Hanna Kiiskinen myöntää, että laki saattaa olla osin vanhentunut.
– Tällä hetkellä säädösvalmisteluja ei ole vireillä. Tiedossa kuitenkin on, että lain uudistamista tulee tulevina vuosina harkita.