Vaihdevuosioireet kannattaa hoitaa, ja apua on saatavilla, linjaa tuore Käypä hoito -suositus.
Vaihdevuosien hoitoon on saatu nyt ensimmäistä kertaa kansallinen hoitosuositus. Se ohjeistaa terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan ja hoitamaan vaihdevuosioireet aiempaa tehokkaammin.
Jopa 70–80 prosentilla keski-ikäisistä naisista on vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja, hikoilupuuskia, unihäiriöitä ja mielialan vaihteluita. Hoitosuosituksen mukaan hormonihoito on tehokkain keino lievittää niitä.
– Oireet ovat hyvin moninaiset, ja joskus potilaalle ja lääkärille on epäselvää, mistä on kysymys. ”Naisten vaivojen” hoito on saattanut jäädä naislääkäreiden vastuulle, ja vaihdevuosien puheeksi ottaminen on voinut tuntua hankalalta, kertoo hoitosuositusryhmän puheenjohtaja, professori Marjo Tuppurainen Duodecimin tiedotteessa.
Suosituksen toteutti Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin, Suomen gynekologiyhdistyksen ja Suomen menopaussitutkimusseuran työryhmä.
Vaihdevuosien hormonihoito on puhuttanut etenkin tamperelaisen gynekologin Maija Kajanin tapauksen yhteydessä.
Valvira antoi hänelle kirjallisen varoituksen vaihdevuosioireista kärsivien potilaiden hoidosta. Hän on suositellut osalle potilaista tavallista isompia hormoniannoksia, jos oireet eivät olleet helpottaneet.
Hoidon aloittaminen ei vaadi gynekologia
Nyt julkaistu hoitosuositus madaltaa hoidon aloittamisen kynnystä: työterveys- tai yleislääkäri voi aloittaa 45–55-vuotiaan naisen vaihdevuosien hoidon pääsääntöisesti ilman gynekologin kannanottoa.
Koko kehoon verenkierron kautta vaikuttavaa eli systeemistä hormonihoitoa suositellaan ensisijaisesti alle 60-vuotiaille ja niille, joiden menopaussista on kulunut alle 10 vuotta. Tällöin hormonihoito myös vähentää sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiä.
– Apua on saatavilla ja oireita kannattaa hoitaa. Limakalvo-oireisiin käytetään paikallisestrogeenia, ja vasomotorisia oireita hoidetaan ensisijaisesti hormonihoidolla, ellei lääkitykselle ole vasta-aiheita, Tuppurainen summaa tiedotteessa.
Vasomotoriset oireet tarkoittavat verisuonten toimintaan liittyviä oireita, vaihdevuosissa tyypillisesti kuumia aaltoja ja hikoilukohtauksia. Vasta-aiheilla tarkoitetaan puolestaan terveydellisiä esteitä, esimerkiksi sairastettua rintasyöpää tai laskimotukosta.
Videolla ylöjärveläinen Anne Savelius kertoo, miten vaihdevuosioireet vaikeuttivat hänen elämäänsä ja vaikuttivat myös lähipiiriin.
Hormonihoito määräytyy yksilöllisesti
Hoitosuosituksen mukaan systeeminen hormonihoito voidaan annostella joko suun tai ihon kautta. Jos potilaalla on kohtu, hoitoon yhdistetään aina keltarauhashormoni.
Hormonihoidon kestolle ei ole ehdotonta ylärajaa, vaan se määräytyy yksilöllisesti oireiden perusteella. Kuitenkin erityisesti estrogeeni-progestiiniyhdistelmähoidon pitkäaikaiseen käyttöön liittyy ajan myötä kasvava rintasyöpäriski: mitä pidempään hoitoa käyttää, sitä suuremmaksi riski muodostuu.
Jos potilas ei halua hormonihoitoa tai hänelle ei vasta-aiheiden vuoksi voida sitä aloittaa, oireita voidaan hoitaa hormonittomilla lääkkeillä.
Hoito parantaa elämänlaatua
Hoitamattomana vaihdevuosioireet ovat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn ja sairauspoissaoloriski voi kasvaa. Yli kolme neljäsosaa vaihdevuosioireisista naisista kokee vaikeuksia selviytyä työn vaatimuksista.
Vaihdevuodet ajoittuvat menopaussin ympärille – ajanjaksoon, jolloin munasarjojen toiminta vähitellen heikkenee ja lopulta sammuu.
Vaihdevuosioireet kestävät keskimäärin seitsemän vuotta, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Hoitosuosituksen tavoitteena on edistää vaihdevuosi-ikäisten naisten elämänlaatua ja parantaa vaihdevuosioireiden tunnistamista terveydenhuollossa. Suositus on suunnattu etenkin työterveys- ja perusterveydenhuoltoon.
Voit lukea lisää tiivistelmästä tai perehtyä koko suositukseen.
