Joutsenkannan kasvu on hidastunut viime vuosina. Pelkästään Kuusamossa vierailee muuton aikana tuhansia joutsenia.
Syksyn kokoontumiset ennen talvehtimisalueille siirtymistä moninkertaistavat Suomen laulujoutsenkannan. Tämä näkyy esimerkiksi Kuusamon Nissinjärvellä, missä lepäileviä ja tankkaavia joutsenia nähdään sadoittain.
Tanskan salmissa Itämerellä talvehtivat laulujoutsenet kokoontuvat ennen muuttoa Pohjois-Suomessa tietyille, matalille järvialueille. Sellaisia löytyy muun muassa Oulun läheltä Liminganlahdelta, mutta myös Kuusamosta.
Parhaimmillaan joutsenia on kerääntynyt Nissinjärvelle hyvinkin toista tuhatta.
– Kuusamossa pesii arviolta 150–200 joutsenparia. Täällä nähdään syksyisin tuhansia joutsenia. Arvelen, että nämä Nissinjärven joutsenet ovat tulleet Venäjältä ja kenties Pohjois-Ruotsista, osa Lapistakin, kuusamolainen biologi Jyrki Mäkelä sanoo.
Pesimäpaikkoja ei ole rajattomasti
Joutsenet pysyvät myöhäissyksyllä matalilla järvillä jopa useita viikkoja.
– Ne lepäävät ja ruokailevat. Ei niillä ole kiire mihinkään, jos järvi on sula ja ruokaa löytyy. Ne lähtevät sitten, kun järvet jäätyvät, Jyrki Mäkelä toteaa.
Nykyinen Suomen laulujoutsenten pesimäkanta on Birdlifen mukaan reilut 10 000 paria. Syyskanta on noin 70 000 laulujoutsenta.
Joutsenkannan kasvu on Mäkelän mukaan tasaantumassa Suomessa. Hän sanoo, että kanta kasvoi vahvasti vielä kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt kannannousu on hidastumassa.
Birdlife mukaan Suomen aikanaan sukupuuton partaalle metsästetty laulujoutsenkanta on kasvanut viime vuosikymmenten ajan keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa.
Kasvu on Birdlifen mukaan monilla alueilla hidastunut, koska laulujoutsenen elämän edellytykset täyttäviä pesimäpaikkoja ei ole rajattomasti. Jyrki Mäkelän mukaan joutsenilla menee kuitenkin ihan hyvin.
– Ylipäätään isot linnut pärjäävät Suomessa hyvin, kurki ja joutsen ja muun muassa merihanhi. Pienet sorsalinnut, niistä monet ovat ikävä kyllä vähentyneet, Jyrki Mäkelä sanoo.
