Suomen ympäristökeskuksen viisi vuotta kestänyt tutkimus osoittaa, että merimetsojen pesiin päätyy valtava määrä muoviroskaa.
Luontokuvausta harrastava Pike Nuortila kohtasi hämmentävän näyn Vihdissä maaliskuun puolivälissä. Rauhallista pikkutietä ajellessaan Nuortila näki omakotitalon pihassa lauman kuusipeuroja, joista yhdellä oli jotain sarvissaan.
Sarviin oli takertunut ilmeisesti sulkapalloverkko.
Nuortila nappasi muutaman valokuvan auton ikkunasta ja jakoi yhden niistä samana päivänä Suomen luonnonvalokuvaajat -nimisessä Facebook-ryhmässä.
Kuva herätti tuhansia reaktioita ja toista sataa kommenttia, eikä ihme: sarviin takertunut verkko kuvastaa poikkeuksellisen visuaalisella tavalla ihmisen ja villieläimen välistä vuorovaikutusta.
Roskaavien ihmisten ja villieläinten yhteiselo näkyy karulla tavalla myös Helsingin Kaupunkiympäristötalolla parhaillaan esillä olevassa valokuvanäyttelyssä, joka kertoo merten roskaantumisen vaikutuksesta merilintuihin.
Taustalla on Suomen ympäristökeskuksen viisi vuotta sitten alkanut tutkimus, jossa selvitettiin roskan määrää merimetsojen pesissä neljällä saarella Kirkkonummen, Espoon, Kotkan ja Porvoon alueilla.
Tutkituista merimetson pesistä 58 prosenttia sisälsi roskaa, josta 95 prosenttia oli muovia.
– Köysiä, naruja, kalastusvälineitä, työmailta peräisin olevaa panoslankaa, luettelee tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi.
Lehtiniemen mukaan tutkimusta on jatkettu tähän päivään saakka, ja saman trendin voi sanoa jatkuneen: saarien roskaantuminen on runsasta ja jatkuvaa, ja roskia päätyy koko ajan myös lintujen pesiin.
Eläinten kekseliäisyys ja sopeutuvaisuus yllättää
Maailman meriin päätyy vuosittain miljoonia tonneja muoviroskaa. Miljoona tonnia vastaa noin 400 olympiakokoisen uima-altaan vesimäärää.
Roskista ehkä yleisin on tupakantumppi, joita arvioidaan päätyvän luontoon jopa 4,5 biljoonaa kappaletta vuodessa. Biljoona on tuhat miljardia, eli luku jossa on ykkönen ja kaksitoista nollaa.
Mittakaava on käsittämätön ja luvut lohduttomia, mutta eläinten sopeutuvaisuus ja kekseliäisyys tuo tarinaan oman pienen sivupolkunsa.
Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi kertoo merimetsoluodoilla pesiä tutkineen ryhmän havainneen, että osa pesistä oli selvästi koristeltu luonnosta löytyneillä roskilla.
– Joidenkin pesien kohdalla tuli vahvasti sellainen tunne, että vaikkapa pesää reunustava kirkkaan värinen köysi on laitettu siihen tarkoituksella. Pohdimme yhdessä, voivatko esimerkiksi koiraat saada paremmin naaraita houkuteltua luokseen, jos pesä on koristeltu oikein nätiksi.
Sama logiikka saattaa päteä myös Vihdin kuusipeuraan. Kuusipeurapukin nimittäin tiedetään keräävän tarkoituksellisesti sarviinsa kaikenlaista ”koristetta” kiima-ajan lähestyessä syksyllä.
Näin se pyrkii kasvattamaan sarviensa kokoa ja korostamaan asemaansa lajitoveriensa keskuudessa. Pike Nuortilan Facebookiin jakaman kuvan alle kertyneiden kommenttien perusteella peura on nähty verkko sarvissaan samalla seudulla jo syksyllä.
On siis täysin mahdollista, että peura on sotkenut verkon sarviinsa tahallisesti.
– On joka tapauksessa aika hurja ajatus, että se on viettänyt koko talven sen verkon kanssa, Nuortila sanoo.
Tuoreen ja laajalti uutisoidun puolalaistutkimuksen mukaan jotkin lintulajit keräävät tarkoituksella myös tupakantumppeja pesiinsä ja hyötyvät niistä eri tavoin.
Nämä esimerkit ovat kuitenkin harvinaisia valonpilkahduksia – isossa kuvassa roskaaminen on luonnolle ja eläimille valtava riesa.
Esimerkiksi meriin ja järviin hylätyt kalaverkot tai rannoille jätetyt siimat ja koukut voivat aiheuttaa linnuille ja kaloille tuskaisen ja hitaan kuoleman.
Saman tekee myös rikkoutunut lasi tai muovi, joka ei sula elimistössä, ja voi aiheuttaa tukehtumisvaaran.
Vaasassa sukellettiin viime huhtikuussa merestä muun muassa vanhoja kalastustarvikkeita, jotka voivat olla vaarallisia kaloille ja linnuille:
