Kuopiossa syntyi lähes kansanliike vastustamaan kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan liittyvää koulujen lakkauttamislistaa.
Kunnat ohittavat säännöllisesti lasten oikeudet, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Varsinkin koulujen lakkauttamisten yhteydessä kunnollinen lapsivaikutusten arviointi jää tekemättä, kun päättäjät painivat talouden haasteiden kanssa.
Esimerkiksi Kuopiossa kahden koulun lakkautuspäätös palautui uudelleen valmisteltavaksi huonon valmistelun ja vanhempien painostuksen vuoksi.
Vanhemmat ja kyläaktiivit järjestivät avoimen seminaarin, jossa Kuopion kaupunkia syytettiin kovin sanoin koulujen lakkautuspäätösten huonosta valmistelusta ja lasten oikeuksien unohtamisesta.
Tilanteeseen puuttui lopulta kaupunginjohtaja Soile Lahti, joka esitti koulujen lakkauttamispäätöksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi lautakuntaan.
Asian palauttaminen valmisteltavaksi ei kuitenkaan välttämättä pelasta kouluja lakkauttamiselta. Kouluverkkoleikkaukset ovat osa Kuopion kaupungin 35 miljoonan euron talouden tasapainottamissuunnitelmaa.
Talous ohittaa lasten edun
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo, että kunnat ohittavat lasten oikeudet lähes poikkeuksetta, jos vaakakupissa painavat talouden säästötoimet.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto oli mukana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin miten kunnat huomioivat lasten oikeudet kouluverkkoon kohdistuvien leikkausten yhteydessä.
Karvin selvityksen keskeinen tulos oli, että hyvin huonosti.
– Kyllä se aika tympeältä tuntui, etenkin kun kunnissa aivan hyvin tiedetään, että heillä on velvollisuus tehdä lapsivaikutusten arviointeja, Pekkarinen sanoo.
Pekkarisen mukaan lasten oikeuksien toteutumista ei selvitetä kunnissa riittävällä tavalla, jos ollenkaan. Sen lisäksi lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä kouluverkon supistamisesta ei selvitetä myöskään jälkikäteen.
– Perusteet ovat ihan samat kuin valtionhallinnossa: on kiire, ei ole osaamista, talous on kuralla ja päätöksiä täytyy tehdä, Pekkarinen sanoo.
Selvityksessä tuli myös ilmi, että kyläkoulun lakkauttaminen on usein se ”viimeinen naula arkkuun” kunnan elinvoimaisuudelle.
– Tämän tyyppiset seikat tulisivat esiin, jos lakkautusten seurauksia arvioitaisiin huolellisemmin ja maltettaisiin pohtia, että onko se järkevää.
Kunnille on opas valmiina
Suomessa on paljon olemassa olevaa tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä, muun muassa kouluterveyskyselyjen kautta.
Kansallinen lapsistrategia on julkaissut kunnille ja hyvinvointialueille oppaan siitä, miten lapsivaikutuksia voi arvioida ja miten lasten ja nuorten näkemyksiä voi selvittää.
– Siellä annetaan hyviä ohjeita siitä, miten lapsivaikutuksia voidaan arvioida ilman, että se muodostuu liian raskaaksi rakenteeksi, Pekkarinen sanoo.
Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien.
