Oulun uutta vientisahaa trimmataan tuotantovauhtiin. Kesälomien jälkeen suoltaa täydellä vauhdilla noin 350 000 kuutiota puutavaraa, josta leijonanosa laivataan Aasiaan.
Oulun Laanilassa trimmataan kevään aikana uutta suuren kokoluokan vientisahaa käyttökuntoon. Noin 90 miljoonan euron suurinvestoinnin on määrä tuottaa vuodessa 350 000 kuutiota puutavaraa, jonka päämarkkinat löytyvät ulkomailta.
Kokonaan uuden sahalaitoksen rakentaminen on Suomessa harvinaista. Viime vuosina muutamia toiminnassa olleita sahoja on uusittu tai korvattu uusilla laitoksilla esimerkiksi Kärkölässä ja Tervolassa. Raumalle valmistui pari vuotta sitten suursaha, joka oli Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi.
Kooltaan Oulun uuden sahan vuosituotanto on täydessä käytössä 350 000 kuutiota sahatavaraa eli se kuuluu suurten sahojen joukkoon.
– Suuruusjärjestystä en sano, mutta ainakin tämä on Suomen tehokkain, sanoo Junnikkalan perheyrityksen toinen omistaja ja yhtiön myyntijohtaja Veli-Matti Junnikkala.
Pääasiassa Oulun sahan raakapuu on mäntyä, jonka osuus on noin neljä viidesosaa. Sahan läpi menee vuodessa 750 000 kuutiota. Sahauksen sivutuotteena syntyvä kuori ja puuaines käytetään sahan lähellä olevassa Oulun Energian biovoimalassa.
Suomen Sahateollisuuden mukaan sahatavaran päämarkkinoita ovat kotimaan jälkeen muun muassa Egypti, Japani ja Kiina sekä Keski-Euroopan maat. Yhteensä puutavaraa viedään yli 60 maahan.
Junnikkala-yhtiöllä on uuden Oulun sahan lisäksi sahat myös Kalajoella ja Oulaisissa. Niiden yhteinen tuotanto on samaa luokkaa kuin uusi Oulun saha.
– Päämarkkina koko yhtiöllä on kotimaassa, mutta Oulusta tavaraa menee jatkossa pääosin ulkomaille, kertoo Junnikkalan toinen omistaja, toimitusjohtaja Kalle Junnikkala.
Uuden sahan päämarkkinat löytyvätkin isojen merien takaa ja erityisesti Japanista. Sinne menee sahatavaraa varsinkin liimapuupalkkien raaka-aineeksi, mihin hitaasti kasvanut tiukkasyinen pohjoisen mänty soveltuu erityisen hyvin, sanoo Veli-Matti Junnikkala.
– Niissä tarvitaan puulta kovia lujuuksia ja siihen sopivaa puuta löytyy juuri tältä alueelta, hän kertoo.
Hiljaiseloa ja kasvavia markkinoita
Sahojen kannattavuus on viime vuosien aikana vaihdellut, mutta näkymien uskotaan paranevan muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Myöskään uudenlaiset rakennusmateriaalit ja erilaiset materiaalien komposiittiratkaisut eivät sahayrittäjää hirvitä.
– Ei sahateollisuus ole vanhanaikaista. Kyllä lankulle riittää edelleen kysyntää. Kolme pinnaa maailman kysyntä kasvaa joka vuosi, niin kyllä siellä meillekin tilaa riittää, sanoo Veli-Matti Junnikkala.
Junnikkalan mukaan puun käyttö kasvaa monessa paikassa.
– Se ottaa markkinaosuuksia betonilta ja teräkseltä ihan ekologisuudenkin takia, hän sanoo.
Pohjois-Suomessa on viime aikoina käynnistetty isoja metsäteollisuuden hankkeita, joihin kuuluvat Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson Oulun kartonkitehdas, johon on parhaillaan rakenteilla toinen tuotantolinja. Ne käyttävät pääosin kuitupuuta, jolloin järeämpää tukkipuuta jää sahojen hyödynnettäväksi. Junnikkalan sahalla lasketaankin, että sahalle riittää hyvin pohjoissuomalaista tukkipuuta raaka-aineeksi.
– On kuitenkin tärkeää, että puuta saadaan tasaisesti. Nyt esimerkiksi puukuljetusten vaatima metsäautoteille tahtoo kertyä koko ajan korjausvelkaa, mikä haittaa toimituksia, sanoo Kalle Junnikkala.
