Kuntotestit ja mittaukset kertovat karun tilanteen: suomalaisten fyysinen toimintakyky on pitkällä aikavälillä rapistunut.
Heikko toimintakyky vaikeuttaa omassa arjessa jaksamista ja kuormittaa koko yhteiskuntaa. Tulevaisuudessa esimerkiksi fyysisestä työstä selviytyminen näyttää hataralta.
– Fyysisesti yhtään vaativammassa työssä on todella vaikeaa tavoitella 68 vuoden tai puhumattakaan 70 vuoden eläkeikää, kun viisikymppisilläkään toimintakyky ei tahdo siihen riittää, UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari sanoo.
Suomi haluaakin nyt nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Uudesta tavoitteesta annettiin parlamentaarinen julkilausuma Olympiakomitean järjestämässä Toimintakykyinen Suomi -tilaisuudessa. Kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen hallituskausien ylitse.
Vastaavaa sopimusta ei ole muualla maailmassa tehty. Vasankari vertaa toimintakyvyn edistämisen sopimusta siihen, kuinka myös ilmasto- ja talouskysymyksiä hoidetaan yli vaalikausien.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) esitti yhtenä keinona sosiaalisen median kieltämistä alle 15-vuotiailta. Orpo sanoi tilaisuudessa, että some on yksi syy, miksi lapset ja nuoret eivät liiku tarpeeksi.
Videolla Helsingin Paloheinässä hiihtämässä olleet ihmiset kertovat ajatuksiaan keinoista, joilla suomalaisten fyysisen toimintakyky kohenisi.
Yksi luku kertoo suomalaisten toimintakyvystä
UKK-instituutin kehittämä uusi mittaustapa tuottaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen kokonaiskuvan aikuisten fyysisestä toimintakyvystä. Fyysisen toimintakyvyn indeksi tiivistää yhdeksi luvuksi kymmenen erilaista väestötutkimuksessa mitattua tietoa.
– Se voi toimia pitkäaikaisessa väestöseurannassa eli kertoa, mihin suuntaan toimintakyky on muuttumassa, Tommi Vasankari sanoo.
Indeksi kertoo esimerkiksi suomalaisten vyötärönympäryksestä, päivän tehokkaimmasta liikkumisminuutista ja unesta. Siinä on mukana myös loikoilu, jota työikäisille kertyy keskimäärin yli viisi tuntia päivässä.
Indeksin kymmenen osatekijää valittiin UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimuksen muuttujista. Tutkimuksessa on mitattu noin viiden tuhannen työikäisen aikuisen toimintakykyä, viimeksi vuonna 2021.
Tutkimus tehdään jatkossakin neljän vuoden välein.
Pudotus 70-luvulta tähän päivään on raju
Tommi Vasankarin mukaan uusi indeksi on poikkeuksellinen aluevaltaus. Väestön toimintakykyä on aiemmin kartoitettu muun muassa kyselytutkimuksilla.
Suomalaisten oma kokemus fyysisestä toimintakyvystä näyttää tutkimuksissa melko valoisalta. Se on myönteistä, mutta Vasankarin mukaan kuva on ristiriidassa mitatun datan kanssa. Ristiriita on syy, miksi uusi mittaustapa haluttiin laatia.
Vuosikymmenten mittaan tapahtunutta mitatun tiedon muutosta kuvaavat hyvin varusmiesten kuntotestit.
Varusmiespalveluksessa aloittavien nuorten miesten kestävyyskunto on romahtanut 1970-luvulta tähän päivään, vaikka aivan viime vuosina se onkin taas hieman parantunut.
– Kestävyyskunto on dramaattisesti heikommassa tilanteessa. Lisäksi lihaskunnossa on huomattavasti heikommat tulokset kuin vaikka 90-luvun alussa.
12 minuutin juoksutestin tuloksia kuvaavassa taulukossa ovat vain miesten tiedot, sillä vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten otos ei edusta väestötasoa.
Kaksi asiaa ovat arjessa ratkaisevia
Suomalaisten toimintakyvyn parantamiseksi olisi Tommi Vasankarin mukaan tehtävä tästä eteenpäin vähemmän kikka kolmosia ja enemmän isoja, pitkäjänteisiä asioita. Vaikuttavia toimia pitäisi tehdä läpi yhteiskunnan niin työelämässä, terveydenhuollossa kuin muillakin aloilla.
Yksi hyvä esimerkki jo tehdyistä muutoksista on hänen mukaansa perusopetuslain muutos, joka tekee liikunnallisen elämäntavan edistämisen esi- ja perusopetuksessa velvoittavaksi ensi syksystä alkaen.
Arjessa erityisesti kaksi asiaa ovat Vasankarin mukaan ratkaisevia.
– Vyötärömitta paranee ennen kaikkea syömällä paremmin. Toinen asia on se, että meidän pitäisi pystyä saamaan arjessa lisää liikettä ja myös hikikarpaloita eli liikkumisen rasitustasoa ylöspäin.
Tavoitteena oleva toimintakyvyn nosto vaatii paljon työtä, mutta on hänen mielestään mahdollista saavuttaa.
– Se on tehtävissä, mutta vahingossa se ei tapahdu, Tommi Vasankari summaa.
Testaa lihasvoimasi muunnellulla punnerruksella
Moni uuden toimintakykyindeksin kymmenestä kohdasta testataan mittareilla, mutta joitakin niistä voi kokeilla arjessa itsekin.
Esimerkiksi muunneltu punnerrus kertoo yläraajojen lihasten voimakestävyydestä ja vartalon lihasten kyvystä tukea selän asentoa. Punnerrus on tarkoitus tehdä 40 sekunnin aikana niin monta kertaa kuin ehtii. Liike kuuluu myös työikäisten UKK-terveyskuntotesteihin.
Hyvinvointivalmentaja Lotta Ahteneva näyttää videolla, miten muunneltu punnerrus tehdään.
Katso taulukon viitearvoista, mihin kuntoluokkaan kuulut muunnellun punnerruksen osalta. Kuntosi voi silti olla toisenlainen muilla osa-alueilla.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
