Lapissa riehuneet maastopalot haittaavat lähinnä ihmisiä ja taloutta, mutta luonnon kannalta metsäpalot ovat hyväksi.
Sari Pöyhönen,
Janica Gauriloff
Sevettijärveläinen Heini Wesslin koki Sevettijärven palot, ennen kaikkea Jänispään palon todella dramaattisena, surullisena ja jopa pelottavana.
Suuri maastopalo niin lähellä ja itselle tärkeässä paikassa oli vaikea Wesslinille, eikä hän aluksi edes halunnut mennä paikan päälle katsomaan paloa ja sen aiheuttamaa tuhoa.
– Se oli niin näkyvillä ja niin dramaattista nähdä, kun oli niin pimeä ilta ja yö.
Kuitenkin Wesslinin mielestä luonto tarvitsee paloja.
– Luonnon pitää uudistua, ja elämä on sellaista, että joskus pitää kuolla, että voi tulla jotain uutta.
Luonnonvarakeskuksen tutkija on Wesslinin kanssa samaa mieltä.
– Luonnon monimuotoisuuden kannalta metsäpalot ovat erittäin hyvä asia. Ihmiselle metsäpaloista on lähinnä taloudellista haittaa, erikoistutkija Esa Huhta Rovaniemeltä toteaa.
Taloudellista haittaa syntyy lähinnä talousmetsän menettämisestä ja myös palojen sammuttamisen kuluista pelastuslaitoksille.
Huhta kertoo, että metsät uudistuvat luontaisesti palojen myötä.
Tuhka on hyvä lannoite. Maaperä paranee palon jälkeen. Huhta arvioi, että kymmenen vuoden kuluttua palopaikoilla on tuuheaa mäntytaimikkoa.
Ensin kasvaa heinää
Metsäpalon tilalle alkaa muutamassa vuodessa Huhdan mukaan kasvaa ensin heinää, horsmaa ja koivua. Myöhemmin etelässä alkaa kasvaa kuusta ja pohjoisessa mäntyä.
Palanut puu on hyvä hiilivarasto, koska se lahoaa hitaasti. Lahopuista on pulaa, kun moni uhanalainen laji, lähinnä sienet, sammalet, jäkälät ja kovakuoriaiset kaipaavat lahoavaa puuta elääkseen.
– Tietääkseni näillä alueilla ei ole sellaisia uhanalaisia lajeja, joita tuli uhkaisi. Päinvastoin meillä on lahopuusta riippuvaisia hyönteisiä. Uhanalaislajistosta noin 25 prosentilla lahopuun puuttuminen on suurin uhanalaisuustekijä. Suomessa esiintyy noin 40 metsäpaloista riippuvaista hyönteislajia, joista kovakuoriaisia on noin puolet, Huhta kertoo.
Lisäksi nuori, kasvava metsä sitoo hiilidioksidia paremmin kuin vanha metsä.
Metsä- ja maastopalot ja niiden riski lisääntyvät tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ja kuivuuden myötä. Jo nyt Lapissa näkyy siitä merkkejä.
– Mielestäni tämä kesä on ollut poikkeuksellisen kova, maastopaloja on ollut poikkeuksellisen paljon, Huhta arvioi.
