Kriisinhallintaveteraanit arvostavat vertaistukea. Rauhanturvaajaliitto haluaisi, että tuki nostettaisiin muiden Pohjoismaiden tasolle.
Kymmeniä kriisinhallintaveteraaneja hakeutuu vuosittain psykiatriseen hoitoon palvelukseensa liittyvien syiden vuoksi.
Myös Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimeen soittaa yhä useammin vaikeiden asioiden kanssa painiskeleva.
– Suurin osa puheluista on nykyään niin sanottuja kovia puheluita, eli niissä puhutaan jostain operaatioaikaan liittyvästä ongelmasta. Tämä on ollut trendinä jo monta vuotta, sanoo vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen.
Rauhanturva- tai kriisinhallintatehtävässä palvelevien henkiseen tukeen on vasta viime aikoina ryhdytty kiinnittämään huomiota. Vielä enemmän pitäisi tehdä, sanovat kriisinhallintaveteraanien kanssa työtä tekevät.
– Tukijärjestelmä pitäisi saada muiden Pohjoismaiden tasolle, Ryhänen sanoo.
Rauhanturvaajaliitto on ajanut muun muassa niin sanotun kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamista. Ajatuksena on luoda pysyvä tukimalli, jossa palvelut saisi samalta luukulta.
Keskuksen perustaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta asian etenemisestä ei ole toistaiseksi tiedotettu.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mediasuhteista vastaava avustaja ei vastannut Ylen yhteydenottoihin viikonloppuna.
Palvelus alkoi tulikasteella
Rauhanturvaajaliiton ylläpitämään puhelimeen vastaa aina kriisinhallintatehtävissä palvellut vapaaehtoinen. Mänttäläinen Matti Helimäki on tehnyt vapaaehtoistyötä parinkymmenen vuoden ajan.
Hänen oma palveluksensa alkoi vuonna 1974 rajuissa merkeissä. Komppania oli muodostettu pika-aikataululla ja lähetetty lyhyen koulutuksen jälkeen Kyprokselle, jossa tilanne oli kiristynyt äärimmilleen.
Noin 150 miehen joukko joutui majoittumaan avoimelle alueelle kahden kreikkalaistukikohdan väliin. Muutaman päivän kuluttua Turkki käynnisti massiivisen hyökkäyksen saarelle.
Ensimmäisen päivän aikana saarella loukkaantui 16 suomalaista, mutta kuolonuhreilta vältyttiin.
Helimäen joukko yritti päivän ajan suojautua harhaluodeilta, alueelle sataneilta kranaateilta ja muun muassa hävittäjiltä, joiden konetykkien tulitus osui YK:n alueelle.
– Ei siinä oikeastaan pelkoa ollut. Siinä oli oikeastaan sellainen tunne, että jos se osuu, niin osuisi kerralla kunnolla, Helimäki sanoo.
Joukkue pääsi lopulta lyhyen tulitauon turvin pois alueelta.
Kokoontumisilla iso merkitys
Helimäki palveli Kyproksella yhdeksän kuukautta ja lähti vielä toiselle komennukselle Suezille. Hänelle itselleen rajut kokemukset eivät jättäneet jälkiä.
– Itselläni ne eivät ole tulleet uniin, mutta se minä tiedän, että meistä muutama on lähtenyt oman käden kautta. Ja alkoholin käyttö on ollut joillain aika railakasta.
Helimäki ei itse saanut minkäänlaista jälkitukea palveluksensa jälkeen. Hän pitää hyvänä asiana sitä, että asiaan kiinnitetään nykyään huomiota.
– Kyllä näen, että se on tärkeää. Jatkossa siihen kannattaisi panostaa vielä enemmän.
Ehkä juuri rajusta tulikasteesta johtuen Kyproksella palvellut komppania hitsautui tavallista tiiviimmin yhteen. Joukko on tavannut toisiaan vuosittain. Viikonloppuna Joensuussa kokoontui vielä noin 40 veteraania.
– Tämä on varmasti ainoa porukka, joka on kokoontunut näin säännöllisesti. Sillä on ollut meille suuri merkitys, Helimäki sanoo.
Suurimmalle osalle hyvä kokemus
Suomessa on jo noin 50 000 kriisinhallintaveteraania. Ylivoimaisesti suurin osa selviää kokemuksesta hyvin ja pärjää elämässään.
Vuonna 2022 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia pitää kriisinhallintatehtäviin osallistumista hyödyllisenä kokemuksena.
– Jää ehkä liian vähälle huomiolle, että meillä on kymmeniätuhansia erittäin hyvinvoivia ja yhteiskunnalle tärkeissä ja vaativissa tehtävissä toimivia henkilöitä, joilla on takanaan yksi tai useampi reissu rauhanturvaajina, Timo Ryhänen sanoo.
