Jos Yhdysvaltojen tulliruoska sivaltaa Meksikoa ja Kanadaa, kärsijöinä ovat myös useat kymmenet suomalaiset yritykset.
Tuleva presidentti Donald Trump on uhannut kaikkea tuontia 10–20 prosentin tulleilla aiemminkin, mutta nyt puheet ovat koventuneet niin, että kaikki tuonti naapurimaa Meksikosta ja Kanadasta joutuisi 25 prosentin tullien kohteeksi.
Kanadassa toimii kymmeniä ja Meksikossa yli 40 suomalaista yritystä. Ne jäisivät tullimuurin taakse.
Yhdysvaltojen naapuriin on siirretty tuotantoa tai muuta toimintaa monesta syystä. Suoraan tai välillisesti sijoittumispäätökseen on vaikuttanut Yhdysvaltojen valtavien markkinoiden läheisyys ja toisaalta varsinkin Meksikon palkkataso.
Nyt laskelmia pitää tehdä uudestaan.
– Voi ennakoida, että riskinhallinta-arviointi taas voimistuu. Ynnälaskulla mietitään etuja ja riskejä uuden toiminnan sijoittamisesta Meksikoon, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Päivi Pohjanheimo.
Pohjanheimo toimi vielä viime vuonna Suomen suurlähettiläänä Meksikossa.
Suomen suuret Yhdysvaltojen naapureissa
Meksikossa toimivia suomalaisyrityksiä riittää. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suurimmasta päästä ovat ainakin Kone, Nokia, Vaisala, Cargotec ja Kemira.
Tuttuja nimiä on Kanadassakin: Wärtsilä, Nokia, Metso, Kemira, Wihuri Wipak, Elomatic ja Cimcorp.
Meksiko on saanut investointeja ja työpaikkoja, kun eurooppalaiset ja kiinalaisetkin yritykset ovat tuoneet tuotantoaan lähelle suuria Yhdysvaltojen markkinoita. Paremman työvoiman tarjonnan takia teollisuutta on tuotu mieluummin Meksikoon kuin Yhdysvaltoihin.
Suuri merkitys on ollut silläkin, että Meksiko ja Kanada ovat tehneet Yhdysvaltojen kanssa kauppasopimukset.
Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan keskinäinen Nafta-vapaakauppasopimus uusittiin viisi vuotta sitten, Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella. Silloin Trump luonnehti uutta sopimusta historian parhaaksi kauppasopimukseksi.
Meksiko ja USA ovat riippuvaisia
Meksikon ja Yhdysvaltain talous ja tuotanto ovat tiukasti riippuvaisia toisistaan.
– Juuri mikään tuote, tavara, väline tai instrumentti ei päädy myyntiin Yhdysvaltain markkinoille ilman, että jokin osa siitä olisi innovoitu, suunniteltu ja varsinkin valmistettu Meksikon puolella rajaa, Pohjanheimo sanoo.
Tullimuuri voi siis käydä kalliiksi yhdysvaltalaisille yrityksille ja kuluttajille. Entinen suurlähettiläs muistuttaa, että ”maailmaan mahtuu paljon puhetta ja teot ratkaisevat”.
USA ei ole ainoa syy lähteä Meksikoon, sanoo Päivi Pohjanheimo
Pohjanheimo korostaa, että suomalaisetkaan yritykset eivät käytä Meksikoa pelkästään astinlautana Yhdysvaltojen markkinoille.
Meksikon 130 miljoonan asukkaan markkinoilla on siis merkitystä, mutta sen lisäksi Meksikon sijainti on eduksi myös etelään katsottaessa.
Meksiko ja Kanada – USA:n happi
Elinkeinoelämän keskusliiton kansainvälisen kaupan johtaja Timo Vuoren mukaan Kanadaan verrattuna suomalaisia yrityksiä on enemmän kytkeytynyt Meksikoon ja sen tuotantolinjoja käytetään myös USA:n markkinoihin.
Suomalaisten yrityksien määrä on Meksikossa isompi, mutta ei pidä vähätellä Kanadan roolia.
– Meksiko on halvemman työvoiman happi, ja Kanada korkeamman teknologian happi, Vuori kiteyttää kahden maan erot Yhdysvaltojen näkökulmasta.
Yritykset voivat välttää tullin, jos ne voivat laajentaa mahdollista Yhdysvalloissa olevaa tuotantoaan, mutta yksinkertaista se ei ole – ainakaan neljän vuoden presidenttikauden takia.
– Usein yritysten liiketoiminta on niin trimmattua, että yhdessä yössä sieltä ei mitenkään tuotantokapasiteettia pystytä lisäämään USA puolelle.
Tullimuurin hinta: pari tonnia yhdysvaltalaiselle kuluttajalle
Tullimuurin vaikutuksesta saatiin kokemusta jo Trumpin ensimmäisellä kaudella.
Vuoren mukaan nousseet tullit nostivat hintoja niin, että lasku yhdysvaltalaiselle kuluttajalle oli vuodessa 2 000 dollaria. Hänen mukaansa tulleilla saatiin Yhdysvaltoihin noin 300 000 työpaikkaa, mutta saman verran myös menetettiin.
– Tullien kokonaisvaikutus oli plus-miinus nolla.
Miten Meksiko ja Kanada vastaavat?
Vuoren mukaan joitakin yrityksiä tai toimialoja voidaan pakottaa tulleilla lisäämään työpaikkoja Yhdysvalloissa. Se kuitenkin heikentää Yhdysvalloissa toimivan teollisuuden kilpailukykyä.
Keskuskauppakamarin Pohjanheimo ei ole aivan vakuuttunut, että Trumpin puheet tulleista tulisivat toteutumaan sellaisenaan. Myös EK:n Vuori on epäileväinen.
Hän uskoo, että Meksiko ja Kanada hakevat tulleihin neuvotteluratkaisua.
– Trump lyö kovimman kortin pöytään ja sitten katsoo, minkälaiset ovat vastapuolien reaktiot ja minkälaista kauppapolitiikan pokeria tässä lähdetään pelaamaan.
