Tuoreesta kyselytutkimuksesta käy ilmi myös, että äänestäjät olisivat valmiita menemään Ukrainan tukemisessa eurovaaliehdokkaita pidemmälle.
Äänestäjät suhtautuvat huomattavasti eurovaaliehdokkaita jyrkemmin Euroopan ulkorajoille tulevien käännyttämiseen.
Tämä selviää tuoreesta Natopoll-tutkimushankkeen raportista, jossa tarkastellaan suomalaisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisia näkemyksiä eurovaalien edellä.
Kyselyyn vastanneiden äänestäjien kantoja on muun muassa verrattu Ylen eurovaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kantoihin.
Äänestäjistä 52 prosenttia on sitä mieltä, että Eurooppaan pyrkivän voi käännyttää ulkorajalla, vaikka se saattaisi hänet hengenvaaraan.
Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista tätä mieltä on 28 prosenttia.
Kyselystä selviää, että eniten kannatusta ehdotus saa perussuomalaisissa, joiden äänestäjistä 89 prosenttia ja ehdokkaista 67 prosenttia on samaa mieltä.
Ehdokkaiden parissa ehdotusta vastustetaan eniten vihreissä ja vasemmistoliitossa, joissa yksikään ehdokas ei kannata käännyttämistä.
Vihreiden äänestäjistä 17 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 18 prosenttia on sen sijaan käännytysten kannalla.
Pitäisikö Ukrainan tueksi lähettää sotilaita?
Kyselyssä nousee esille myös äänestäjien erityinen myönteisyys Ukrainan tukemista kohtaan.
52 prosenttia kyselyyn vastanneista äänestäjistä on sillä kannalla, että EU-maiden tulisi lähettää sotilaita Ukrainan tueksi, jos maa olisi häviämässä sodan Venäjää vastaan.
Ehdokkaista tätä mieltä on 45 prosenttia Ylen vaalikoneeseen vastanneista.
Keskustelua ulkomaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainan tueksi on käyty yhä enemmän sen jälkeen, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron nosti asian esille helmikuussa.
Suurin ero äänestäjien ja ehdokkaiden mielipiteissä löytyy vasemmistoliitosta, jonka äänestäjistä ehdotusta kannattaa 58 ja ehdokkaista vain 16 prosenttia.
Kokoomuksessa tilanne on päinvastainen. Kolme neljästä kokoomusehdokkaasta kannattaa EU-maiden joukkojen lähettämistä, äänestäjistä 51 prosenttia.
Tutkija: Ehdokkaiden pohdinnassa ehkä enemmän poliittista realismia
Tutkimushankkeessa mukana oleva yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta huomauttaa vertailun pohjaksi, että Ylen eurovaalikoneessa ehdokkaiden ei ollut mahdollista vastata olevansa jokseenkin samaa tai jokseenkin eri mieltä väittämien kanssa.
– Kun on vastattava kyllä tai ei, erot tulevat selkeämmin esiin.
Hänen mukaansa tarkkoja syitä äänestäjien ja ehdokkaiden kantojen eroavaisuuksien välillä on hankala arvioida kyselytuloksen pohjalta.
Yhden selkeän huomion Wass tuloksista tekee.
– Lähtökohtaisesti ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että Ukrainaa halutaan tukea.
Wass toteaa, että äänestäjistä jopa 42 prosenttia olisi valmis hyväksymään Ukrainan EU:n jäseneksi, vaikka maa ei täyttäisi kaikkia jäsenvaatimuksia.
Sen sijaan ehdokkaista näin ajattelee ainoastaan 17 prosenttia vastanneista.
Hän pohtii äänestäjien miettivän vastauksissaan ennen kaikkea sitä, mikä heidän mielestään on eettisesti tai moraalisesti oikein.
– Ehkä ehdokkaat pohtivat enemmän, mikä on poliittisesti mahdollista tai realistista.
Informaatiosodankäyntiä pidetään suurimpana uhkana
Tutkimuksessa on kysytty myös kansalaisten näkemyksiä Suomea kohtaavista uhista.
Selkeästi suurimmiksi uhiksi koetaan informaatiosodankäynti, kyberhyökkäykset sekä kansainvälinen rikollisuus.
Sen sijaan tulosten mukaan huoli perinteisistä sotilaallisista uhista, kuten aseellisesta hyökkäyksestä, on laskenut esimerkiksi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
Hanna Wassin mukaan tätä voi selittää se, että Nato-jäsenyyden myötä kansalaiset kokevat Suomen olevan paremmin turvassa sotilaalliselta hyökkäykseltä.
– Tietysti taustalla näkyvät osittain Venäjän hybridioperaatiot. Äänestäjät kokevat, että tämäntyyppinen riski on todellinen, ja että sen torppaamiseksi pitää olla keinoja.
Natopoll-hanketta on ollut toteuttamassa asiantuntijoita muun muassa useasta eri yliopistosta Suomessa.
Katsauksessa käytetty aineisto on kerätty kyselytutkimuksella 18.–24. huhtikuuta.
Kyselyyn vastasi yli 1 600 kansalaista, Ylen eurovaalikoneeseen hieman yli 200 ehdokasta.