Pohjoismaiden pääkaupungit olivat ison liikkumiskyselyn kohdekaupunkeja. Yli puolet vastanneista on vaihtanut kulkutavan halvempaan tai vähentänyt liikkumista.
Helsinkiläiset työmatkailijat ovat reagoineet koettuun hintojen nousuun osin eri lailla kuin pääkaupunkilaiset Oslossa, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa.
Ympäristökonsultti WSP:n pohjoismaisen liikkumistutkimuksen mukaan Helsingissä elinkustannusten nousu on vaikuttanut liikkumiseen vähiten, mutta suunta on huolestuttavin. Kun Tukholmassa bussi on vaihtunut monella polkupyörään, Helsingissä tilalle on tullut oma auto.
– Yksityisautoilu on yleistynyt, ja lippujen hinnannousu vuodenvaihteessa voi heikentää julkisen liikenteen suosiota entisestään, WSP arvioi Helsinkiä tiedotteessaan.
Likkumistutkimuksen mukaan kaksi viidestä Helsingin alueen työntekijästä on vähentänyt työmatkojaan tai vaihtanut halvempaan liikkumismuotoon inflaation vuoksi.
WSP:n mukaan ennen koronapandemiaa joukkoliikennettä käytti Helsingin alueella työmatkoihinsa 38 prosenttia, kaksi vuotta sitten 34 ja tänä vuonna pääasiallisesti enää 29 prosenttia vastaajista.
Yksityisautoilu ohitti julkisen liikenteen pari vuotta sitten, ja tänä vuonna sen osuus nousi Helsingin työmatkoista 46 prosenttiin. Oslon ja Kööpenhaminan osuudet pyörivät liki samoissa, Tukholmassa töihin autoilee selvästi harvempi, 37 prosenttia. Yksityisautoilun suosio työmatkoissa on kasvanut eniten Helsingissä ja Oslossa.
Tulos ei mairittele Helsingin tavoitetta rajoittaa yksityisautoilua. Esimerkiksi ydinkeskustassa, Esplanadin puistoa rajaavat kaksikaistaiset ajoväylät muutettiin yksikaistaisiksi kokeilussa, joka kesti keväästä 2023 tähän syksyyn.
Myös Helsingin päärautatieaseman edestä kulkevaa Kaivokatua on suunniteltu suljettavaksi autoilta.
Helsinki on sähköjumbo
Liikenteen sähköistymisessä Helsinki on kyselyn hännänhuippu. Kaikkia sähköisiä kulkupelejä on vähiten, kuten ostoaikeitakin. Oslo voittaa vertailun selvästi. Siellä on sähköautoja, sähköpyöriä, vuokrattavia ja omia sähköpotkulautoja, ja niitä myös käytetään eniten.
– Tukholma ja Oslo ovat edistäneet sähköistymistä aivan eri tavoin kuin mitä Suomessa on tehty. Julkisella latausinfralla on iso merkitys liikenteen sähköistymisessä, ja se näkyy tässä tutkimuksessa, tähdentää WSP Finlandin liikenneasiantuntija Johanna Nyberg.
Kolmelle prosentille tukholmalaisista ja oslolaisista sähköskuutti on yleisin kulkupeli työmatkoihin, Kööpenhaminassakin sitä suositaan. Suomessa yksi prosentti noteeraa sähköskuutin ykkösvälineeksi ja ainoastaan vapaa-ajan menoihin.
Helsinkiläisissä sähköpotkulaudat herättävät eniten mielipahaa ja vähiten mielihyvää pääkaupungeista.
Ykkönen kävelyssä
Työmatkakävelyssä helsinkiläiset ovat Pohjoismaiden ykkösiä. Yhdeksän prosenttia helsinkiläisistä kulkee työpaikalleen ensisijaisesti kävellen, ja 11 prosentille se on vapaa-ajan tärkein liikkumismuoto. Luvut ovat vertailun suurimmat ja korkeammat kuin kaksi vuotta sitten.
Helsinkiläiset tekevät vertailun mukaan myös eniten etätyötä.
Kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa noin 2 500 liikenteen käyttäjää, joista 600 oli Helsingistä. WSP on kansainvälinen rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys.
