lauantai, 23 marraskuun

Eläketurvakeskuksen mukaan valtaosa eläkeläisistä sai tavanomaiset menonsa katetuksi helposti.

Noin seitsemän kymmenestä eläkeläisistä pystyi maksamaan välttämättömyysmenoja säästöihinsä turvautumatta. Reilu kymmenes kuitenkin arvioi, ettei rahaa jäänyt välttämättömien menojen jälkeen. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Valtaosa vanhuuseläkkeen saajista koki menneinä vuosina taloudellisen tilanteensa hyväksi, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa. Tutkimuksessa seurattiin samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023.

Vastaajista noin seitsemän kymmenestä tai tätä useampi oli eri kysymyksillä mitattuna ainakin jollain tavalla tyytyväinen toimeentuloonsa kyseisinä vuosina.

Valtaosa eläkeläisistä sai Eläketurvakeskuksen mukaan tavanomaiset menonsa katetuksi helposti ja pystyi maksamaan välttämättömyysmenoja turvautumatta säästöihin. Lisäksi rahaa jäi jäljelle välttämättömien menojen jälkeen. Suurin osa olisi myös suoriutunut suuremman yllättävän maksun maksamisesta.

– Kuluttajahintojen nopea nousu ei näytä laajasti heikentäneen vanhuuseläkeläisten taloudellista tilannetta. Kulutustarpeita on mahdollisesti myös sopeutettu, arvioi erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksen tiedotteessa.

Osalla joka vuosi toimeentulovaikeuksia

Reilu kymmenes kyselyyn vastanneista puolestaan arvioi, ettei rahaa jäänyt välttämättömien menojen jälkeen yhtenäkään vuotena. Pitkittyneet toimeentulovaikeudet olivat keskimääräistä yleisempiä pientä eläkettä saavilla, yksin asuvilla ja henkilöillä, joilla on jokin päivittäistä toimintaa rajoittava sairaus tai vamma.

– Nämä ovat eläkeläisryhmiä, jotka ovat muita vanhuuseläkeläisiä heikommassa taloudellisessa asemassa. Esimerkiksi alimpaan eläketuloviidennekseen kuuluvista joka viidennellä oli vaikeuksia terveydenhoitomenojen kattamisessa kaikkina vuosina, sanoo tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen tiedotteessa.

Yli 80-vuotiailla oli nuorempia vanhuuseläkeläisiä useammin pitkäaikaisia vaikeuksia maksaa terveydenhoito-, lääke- ja ruokamenoja.

Eläketurvakeskuksen keskiviikkona julkaisemassa tutkimusraportissa keskityttiin niihin reiluun 1 000 vastaajaan, jotka vastasivat kyselyyn kaikkina kolmena vuotena. Vuoden 2017 kyselytutkimuksen otos muodostettiin satunnaisotoksella 55–85-vuotiaista täyttä eläkettä, vanhuuseläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä saavista henkilöistä. Otokseen kuuluneet saattoivat saada myös varhennettua vanhuuseläkettä tai maatalouden erityiseläkettä.

Jaa.
Exit mobile version