Talousarvioiden valmistelua johtavalla budjettipäällikkö Mika Niemelällä on helpottavia uutisia kansalaisille. Niemelä sanoo Ylen haastattelussa, että lisäleikkauksille ei olisi tarvetta tällä hetkellä – jos jo päätetyt säästöt toteutuvat.
Valtiovarainministeriö aloittaa keskiviikkona sisäiset neuvottelut ensi vuoden budjetista.
Kauppatorilla alkaa sataa rankasti juuri kun Niemelä pääsee vauhtiin, mutta synkkien pilvien sijaan virkamies näkee Suomen taloudessa myönteisiä pilkahduksia.
– Ei suinkaan ole näin synkkä tilanne kuin taivaalla. Olemme menossa kohti parempia aikoja. Toiveita herättävää.
– Siellä on pilkahduksia hyvästä. Ennen kaikkea suunta, johon olemme menossa. Kuopan pohjalta siihen parempaan suuntaan. Siitä täytyy olla positiivisella mielellä. Tätä kautta on hyvä rakentaa ensi vuoden talousarviota.
Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa, että Suomen talous kasvaisi ensi vuonna puolentoista prosentin vauhtia. Hallitus on jo tehnyt menosäästöjä ja veronkiristyksiä yhteensä yhdeksän miljoonan euron edestä. Tietyin reunaehdoin leikkauksia ei enää tarvittaisi.
– Ennen kaikkea on tärkeää, että pidetään kiinni päätöksistä. Toimeenpannaan se yhdeksän miljardia täysimääräisesti. Jos säästöpäätöksiä jää toteutumatta, on itsestään selvää, että niiden tilalle on haettavaa korvaavia säästöjä, Niemelä alleviivaa.
Niemelän mukaan mikään ei tietysti ole varmaa, sen verran hilkulla ollaan. Suomi vältti keväällä tehdyillä kolmen miljardin lisäleikkauksilla EU:n tarkkailuluokaksi nimetyn liiallisen alijäämän menettelyn.
– Me olemme hyvin lähellä siinä rajalla eli sitten, jos asiat menevät vähänkin synkempään suuntaan, hallituksen täytyy tietysti arvioida ja miettiä, onko tarvetta tehdä uusia päätöksiä.
Hyvinvointialueiden tappiot vain paisuvat
Asiantuntijat ovat arvostelleet hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia siitä, että työttömyysturvan tai asumistuen leikkaukset lisäävät toimeentulotuen tarvetta eivätkä lopulta säästä mitään.
Niemelä puolustaa ministeriönsä tekemiä vaikutuslaskelmia. Kaikille leikkauksille on laskettu nettosäästö eli toimien arvioidaan lopulta säästävän, vaikka niistä koituisi toisaalla kuluja.
Mutta onko sosiaaliturvasta enää mahdollista säästää? Niemelän mielestä kyllä, vaikka uusien säästöjen löytäminen olisi kyllä hankalaa.
– Uusien uudistusten tekeminen kokonaisuuteen, jonne on tehty jo valtavasti uudistuksia, on paljon hankalampaa kuin semmoiseen alaan, johon ei ole tehty näin paljon muutoksia. En sulkisi pois edelleenkään mitään kokonaisuutta. Valtion talous, julkinen talous on kokonaisuus.
Yksi merkittävä syy kevään lisäleikkauksiin olivat hyvinvointialueiden entisestään paisuneet alijäämät eli tappiot, joiden kattamiseen pitäisi löytää rahaa. Uusin arvio alijäämästä on 1,25 miljardia euroa, lähes 400 miljoonaa aiemmin arvioitua enemmän.
Niemelän mukaan mahdollisia uusia toimia alijäämän paikkaamiseksi pohditaan ensi keväänä kun ministeriö rakentaa seuraavan neljän vuoden talouskehystä ja pohjaa vuoden 2026 talousarviolle.
Niemelä kertoo, että budjetissa olevaa muutaman sadan miljoonan euron jakamatonta varausta voitaisiin käyttää tämän kaltaisiin yllättäviin menoihin. Tämä tarkoittaisi, ettei lisäsäästöjä välttämättä tarvittaisi.
Käsityöläisoluet omalle leikkauslistalle
Budjettipäällikkö Mika Niemelä on haluton spekuloimaan tulevilla säästöillä, muuta kuin sen verran, että ne olisivat maltillisempia kuin tähän asti tehdyt. Niiden mittakaava voisi olla satoja miljoonia euroja miljardien sijaan.
Niemelä löytää ensi vuoden budjetin 90 miljardin euron määrärahoista useitakin kohtia, joihin ei ole vielä tehty säästöjä tällä vaalikaudella, yhtenä esimerkkinä maatalous.
Niemelä painottaa, että kaikki säästöt pitää tehdä siten, etteivät ne vaikuta kielteisesti talouskasvuun.
– On äärimmäisen tärkeää, että pystymme rakentamaan tässäkin tilanteessa talouskasvua. Se luo meille pohjaa päästä julkisen talouden ahdingosta paremmalle uralle.
Oppositio on moittinut hallitusta näivettävästä leikkauspolitiikasta, jolla ei saada aikaan sitä toivottua talouskasvua. Niemelä ei jaa näkemystä.
Hän muistuttaa, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa on panostettu satoja miljoonia euroja, investointeja houkutellaan verokannustimella ja investointien luvitusta on nopeutettu.
– Kyllä tässä tehdään paljon asioita. On totta, että esimerkiksi tutkimus ja kehitystoiminnan puolelta tulokset eivät tule viikossa, kuukaudessa eivätkä vuodessa, vaan se on panostus tulevaisuuteen.
Turun tunnin junana tunnettu Länsirata ei saanut Euroopan unionilta haettua rahoitusta. Onko sitä enää järkevää edistää?
Niemelä ei ota järkevyyteen kantaa, toteaa vain, että hallitus ei ole varautunut kansalliseen lisärahoitukseen. Hankkeen eteenpäin vieminen kielteisen rahoituspäätöksen jälkeen vaatisi siis rahan kaivamista jostain.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti viime viikolla Helsingin Sanomille, että Turun tunnin juna tullaan toteuttamaan.
Kansalaisilta on vaadittu tiukkaa talouskuria, joten kysytään vielä lopuksi: mistä budjettipäällikkö leikkaisi omassa arjessaan?
– Mistä nipistäisin? Minä nipistäisin käsityöläisoluista.
Hallitus käsittelee ministeriön talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittelee ministeriön ehdotuksen torstaina.
