SDP:llä oli alkukesällä vaikeuksia muodostaa yhtenäistä kantaa rajaturvallisuuslakiin. Vääntöä käytiin poikkeuksellisen julkisesti.
Salla Jantunen,
Hannu Tikkala
– Suomen itäraja on myös koko EU:n itäraja ja siksikin on tärkeää, että komissiossa on ymmärrystä rajaturvallisuutemme vahvistamisen vaatimille uusille työkaluille.
– Jäsenvaltion ei pitäisi jäädä yksin tällaisen asian kanssa ja siksi onkin hyvä, että komissio valmistelee yhteisiä unionin laajuisia työkaluja hybridiuhkien torjuntaan.
Näin puhui SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman poliittisessa katsauksessaan puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Huomionarvoista on, että puoluejohtaja ei raja-asiasta puhuessaan maininnut sanallakaan johtamansa puolueen kipuilua rajaturvallisuuslakiasiassa kesä-heinäkuussa, vaikka kiistaa puolueen linjasta käytiin vilkkaasti julkisuudessa.
Jäikö rajaturvallisuuslakiin liittyvistä erimielisyyksistä pysyviä jälkiä puolueen yhtenäisyyteen, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman?
– Ei jäänyt pysyviä jälkiä. Lopulta muutosten jälkeen esitys hyväksyttiin laajalla enemmistöllä. Kenttäväestöltä ja äänestäjiltä on erittäin vahva tuki.
Puoluejohtaja sanoo, että tällaisissa kansallista turvallisuutta koskevissa asioissa SDP:n linja ei riipu siitä, istuuko puolue oppositiossa vai hallituksessa.
– Ei SDP aio jäädä tähän lakiin jumiin, Lindtman vakuuttaa Ylelle.
Moni muukin puolueen edustaja haluaisi jo jättää jakolinjapuheet taakseen. Lakia vastustanut Timo Harakka sanoo, että asia ei kuitenkaan varsinaisesti poistu politiikan asialistalta.
– Vuoden päästä pitää tehdä päätöksiä jatkosta. Eli millä ehdoilla voidaan jatkaa tai olla jatkamatta lakia.
Jakolinja-asia on Harakan mukaan tältä osin kuitenkin käsitelty.
Lakia vastusti myös puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Mäkynen sanoo, että alkukesän vääntöön ei ole eduskunnan istuntotauon jälkeen palattu.
– Puolueessa on aina ollut erilaisia mielipiteitä isoissakin kysymyksissä. Ei siinä ole mitään uutta.
Mäkynen kokee, että puolue ei voi jäädä ”märehtimään” asian ympärille.
SDP:n tuki hallitukselle tärkeässä lakihankkeessa on herättänyt pohdintaa siitä, olisiko puolue kenties lähentynyt kokoomuksen kanssa. Vaikka seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä vuosia, on jo alettu etsiä merkkejä sinipunahallituksen todennäköisyydestä.
Miten on, lähennyttiinkö tässä kokoomuksen kanssa?
– Ei. Oli kyse kansallisesta turvallisuudesta. Tämä ei voi olla hallitus-oppositio- saatika hallituspohjakysymys, sanoo puheenjohtaja Lindtman.
– On aivan liian aikaista pohtia tulevia hallituksia. Tavoitteena tulee olla, että SDP johtaa seuraavaa hallitusta, sanoo varapuheenjohtaja Mäkynen.
– Riippuu tasan siitä, pystyykö oikeistohallitus saamaan Suomen asioita järkevälle tolalle. Onko yhteistyölle aitoja eväitä? Vai olisiko järkevää lähteä uusin voimin ja uusin eväin? sanoo Harakka.
Edustajat kommentoivat asiaa Ylelle SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa Rovaniemellä. Ryhmä on koolla 14.–15. elokuuta.
