Keskustelu siitä, pitäisikö Nato-maiden panostaa puolustukseensa enemmän, on kiihtynyt syksyn aikana.
Anne Orjala,
Pietu Heiskanen
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Puolustusmenojen nostaminen saa tukea Ylen kansanedustajakyselyssä.
Valtaosa kyselyyn vastanneista kansanedustajista katsoo, että Suomen pitää olla valmis nostamaan puolustusmenot jopa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 kansanedustajaa. Heistä 59 vastasi kyllä ja 13 ei. Vastanneista 30 ei osannut sanoa kantaansa.
Kannasta riippumatta monessa vastauksessa korostetaan, että on vaikea sanoa tarkkaa prosenttia sille, mikä puolustusmenojen tason tulisi olla.
Nykyisin Naton vaatimus on, että jäsenmaat käyttävät puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Suomen osalta luku on tänä vuonna reilusti yli kaksi prosenttia. Kun Suomi on saanut hävittäjänsä ja uudet sota-alukset maksettua, puolustusbudjetin taso olisi putoamassa alle kahden prosentin.
Yhdysvallat taas haluaa Euroopan maiden maksavan nykyistä enemmän omasta puolustuksestaan. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi on osaltaan sähköistänyt keskustelua puolustusmenoista.
Hallituspuolueissa enemmän halua nostoon
Erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajilta tulee vihreä valoa puolustusmenojen nostolle. Vastanneista valtaosa tukee ajatusta.
– Puolustusmenoihin käytetään se, minkä suomalaisten turvallisuus vaatii. Sota-addiktoitunut terroristivaltio Venäjä käy täysimittaista sotaa naapuriaan vastaan tällä hetkellä, eikä tulevaisuutta voi varmuudella ennustaa, toteaa vastauksessaan kokoomuksen Pauli Aalto-Setälä.
– Toimintaympäristö, turvallisuustilanne on voimakkaasti muuttunut ja sen mukaisesti myös puolustussektorin tarpeita on arvioitava. Tarvittaessa on oltava valmiutta nostaa puolustusmenoja huomattavasti nykyistä korkeammaksi, katsoo kristillisdemokraattien Sari Tanus.
Kyselyyn vastanneista hallituspuolueiden kansanedustajista vain kaksi vastasi, että menoja ei pitäisi nostaa. He tulevat molemmat perussuomalaisista.
Jaana Strandman (ps.) korostaa Suomen hankalaa taloustilannetta.
– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jossa monia uhkia on havaittavissa, tulee puolustusmenojen olla vähintään kahden prosentin tasoa. Maamme taloudellisessa tilanteessa puolustusmenojen nosto on haasteellista, mutta varautumista tulee kehittää.
Osa ei osaa sanoa kantaansa.
– Turvallisuuspoliittinen tilanne on jo jonkin aikaa ollut todella haastava. Ylitämme kahden prosentin rajan BKT:sta, mutta tilanne tulevaisuudessa määrittelee, onko tarvetta korottaa määrärahoja, kirjoittaa RKP:n Mikko Ollikainen.
Vasemmistoliitossa suhtautuminen penseää
Myös kyselyyn vastanneista oppositiopuolueiden kansanedustajista moni katsoo, että Suomen tulee olla valmis nostamaan puolustusmenoja.
Suurimassa oppositiopuolueessa SDP:ssä kannat jakautuvat, vaikka useat vastaajista suhtautuvat ajatukseen myönteisesti.
Johanna Ojala-Niemelä on yksi neljästä SDP:n kansanedustajasta, jotka ovat vastanneet, että puolustusmenoja ei pitäisi korottaa jopa kolmeen prosenttiin.
Hän muuttaisi Naton laskentatapaa puolustusmenoille.
– Harvalla maalla on Suomen tapaan laaja asevelvollisuus. Natossa asevelvollisuuden kustannuksia ei oteta huomioon, kun verrataan maanpuolustukseen käytettyjä resursseja eri maiden kesken, hän kirjoittaa ja lisää, että Suomen kustannukset näyttävät noin miljardi euroa alemmilta kuin tosiasiassa on.
Keskustassa puolustusmenojen nostamiselle löytyy tukea.
– Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa puolustusta on priorisoitava muiden julkisten menojen sijaan, jos tarve sitä edellyttää, katsoo Mika Riipi (kesk.).
Kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton kansanedustajat eivät innostu puolustusmenojen nostosta jopa kolmeen prosenttiin.
– Puolustusmäärärahat on pysyvien menojen osalta syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin. Jatkossa puolustusbudjetin menojen on vastattava ensisijaisesti maanpuolustuksen tarpeeseen bruttokansantuotteen kehityksestä riippumatta, vastaa Veronika Honkasalo (vas.).
Hän lisää vasemmistoliiton linjan olevan, että menot voivat tarpeen vaatiessa olla joko yli tai alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vihreistä kyselyyn vastasi vain kaksi kansanedustajaa.
– Euroopalla pitää olla kyky puolustautua sekä tukea Ukrainaa ja muita demokratioita Venäjän aggressiota vastaan tarvittaessa ilman Yhdysvaltain nykyisenkaltaista osallistumista. Se edellyttää koulutusta, kalustoa, infraa ja teollista tuontantokykyä – eikä se tapahdu ilmaiseksi, katsoo Atte Harjanne (vihr.).
