Suomi on kaukana tavoitteista, joihin se on luonnon suojelemiseksi sitoutunut.
Hallitus ei vielä ole edes sopinut, mitkä tavoitteista se tosiasiassa yrittää saavuttaa ja miten, kun asiaa käsittelevä luontostrategia on ollut jumissa jo vuodesta 2022 saakka.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala (kok.) vastuutti Ylen haastattelussa kuntia ja yrityksiä luonnon tilan parantamisessa.
Kysyimme yrityksiä edustavalta Elinkeinoelämän keskusliitolta sekä Kuntaliitolta, kuinka paljon yritysten ja kuntien varaan voi tässä asiassa laskea.
Kunnat ja yritykset aikovat täydentää valtion toimia
Kuntaliitosta sanotaan, että kunnat tekevät jo paljon. Yksin kunnat eivät voi luonnon kohtaloa ratkaista, ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen kuitenkin sanoo.
– Valtion pitää hoitaa suuret linjat sekä omien alueidensa biodiversiteettitoimet kattavasti.
EK:n vihreän kasvun asiantuntija Minna Ojanperä on samoilla linjoilla. Yritykset voivat täydentää biodiversiteettityötä, mutta se ei korvaa julkisen sektorin vastuuta.
Hän kertoo, että EK:ssa on viime vuosina havaittu, että yritykset pitävät luonnon monimuotoisuutta yhä tärkeämpänä asiana.
– Tietoisuus luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja sen vaikutuksesta liiketoimintaan on selvästi kasvanut.
Yritykset ja kunnat osallistuisivat kauppaan luonnonarvoista
Ympäristöministeri Multala esittää, että keskeinen keino yksityisen rahoituksen saamiseksi luonnon monimuotoisuustyöhön olisivat jatkossa luonnonarvomarkkinat.
Luonnonarvomarkkinoilla yritykset voisivat rahoittaa luonnon parantamista – kuten ennallistamista tai suojelua – myös muiden omistamilla mailla.
Valtion rooli on luoda lainsäädäntöä ja viranomaisten luonnonarvoille vakioidut kriteerit, Multala sanoo.
– Tämä on uusi työkalu, jonka avulla voidaan parantaa luonnon tilaa, oli kyse sitten yksityisen tai julkisen tahon omistamasta luonnosta.
Hänen mukaansa malli on hieman vastaava kuin vapaaehtoisessa ekologisessa kompensaatiossa, joka on jo luonnonsuojelulaissa. Se on käytössä hänen kotikaupungissaan Vantaalla.
Ekologisessa kompensaatiossa ideana on, että luonnolle yhdessä paikassa aiheutettua vahinkoa vastaan muualla tehdään parannuksia.
Kunnat ja yritykset saattavat kiinnostua, mutta paljon on vielä auki
Luonnonarvomarkkinat ja ekologinen kompensaatio kyllä kiinnostavat kuntia kovasti, sanoo ympäristöpäällikkö Päivi Paavilainen Kuntaliitosta.
– Näkisin, että työ lähtee kuntien osalta liikkeelle isoissa kaupungeissa. Kun prosessit tulevat tutuiksi, tällainen voi yleistyä.
Yrityksissäkin kiinnostusta luonnonarvomarkkinoihin voi olla, mutta asiaa vasta selvitetään, EK:n Ojanperä kertoo.
– Isossa mittakaavassa se on vielä edelläkävijäyritysten pelikenttää.
Ojanperä sanoo, että kysymys kuuluukin nyt, voisiko luonnonarvomarkkinasta muodostua kaikille yrityksille kiinnostava keino. Hänestä positiivisia signaaleja siihen suuntaan on näkyvissä.
Luonnonarvomarkkinoiden kehittyminen on kuitenkin vielä niin alussa, että valtiolta tarvitaan merkittävää ”tuuppausta”, Ojanperä kuvaa. Yrityksille pitäisi siis olla edes jossain määrin taloudellisesti kannattavaa investoida luontoon.
– Sen pitäisi olla osa investointia jollain aikavälillä, ei ulkoinen kustannus. Se vaatisi esimerkiksi verotuksellisia keinoja, joita ei Suomessa vielä ole.
Taloudellisten etujen lisäksi luonnonarvomarkkinoissa voi olla kiinnostavaa mahdollinen hyöty yrityksen maineelle tai sen liiketoiminnan hyväksyttävyydelle. Yritysten kannalta tärkeää onkin, että kriteerit voidaan vakioida niin, että luonnon parantamiseksi tehty työ ei vaikuta viherpesulta, Ojanperä kertoo.
Kunnillakaan ei ole rahaa
Myös kunnat kaipaavat valtiolta taloudellista kannustusta.
Kuntaliiton Päivi Paavilainen muistuttaa, että kunnilla on tällä hetkellä suuria taloushaasteita ja esimerkiksi ennallistaminen vaatii rahaa.
Lisäksi luontotavoitteet voivat olla ristiriidassa muiden tavoitteiden kanssa. Kasvavissa kunnissa joudutaan esimerkiksi usein miettimään, miten toteuttaa uudet rakennushankkeet luontoa säästäen.
Paavilaisen mukaan joillain kunnilla on jo nyt kunnianhimoisia luontotavoitteita ja -suunnitelmia.
– Pienissä kunnissa taas voidaan tehdä paljon ilman, että sitä kutsutaan luontotyöksi.
Esimerkkinä hän mainitsee vieraslajien torjunnan.
Muita kuntien keinoja parantaa luonnon tilaa ovat hänen mukaansa muun muassa luonnonsuojelualueiden perustaminen, vesiensuojelutoimet, luonnon huomioiminen metsien hakkuupäätöksiä tehtäessä sekä asukkaiden luontotietoisuuden lisääminen.
