Kulttuurin ja taiteen alalta leikataan niin valtion kuin kuntien toimesta. Me selvitimme keinoja, joilla kulttuuriala voisi löytää lisää rahaa.
Kulttuuriala pohtii parhaillaan keinoja uusien rahavirtojen löytämiseksi, jotta se saisi pidettyä alansa hengissä ja työntekijät elannossa kiinni.
Syynä tähän on se, että valtio ja kunnat ovat leikanneet kulttuurin tukia. Syyskuun alussa hallitus ilmoitti leikkaavansa kulttuurista ja taiteesta 17,3 miljoonaa euroa ensi vuonna. Suurin osa tästä summasta, 10 miljoonaa euroa, otetaan teattereilta, orkestereilta ja museoilta.
Kysyimme kolmelta kulttuurialan ammattilaiselta, mistä kulttuuriala voisi etsiä rahoitusta tukien huvetessa.
Kulttuurialan moniottelija Sari Kaasinen
Sari Kaasinen on musiikin tohtori, taiteilija ja viemässä Saimaata maailmalle hankejohtajana Euroopan ruokapääkaupunki -hankkeessa. Kaasisen mielestä leikkauksien takia kulttuuriala on täysin uuden edessä.
– Me joudumme käyttämään nyt luovuuttamme siihen, että löydämme täysin uusia rahoitusmuotoja. Tilanne on tosi hurja, Kaasinen toteaa.
Tämän lisäksi kulttuuritoimijoiden pitäisi röyhistää rintaansa ja hakea kansallisia sekä EU:n hankerahoituksia muiden alojen rinnalla.
– Asennemuutosta tarvitaan. Alan ammattilaisten pitäis ymmärtää, että kulttuuriala on elinkeino ja tapa tienata elanto ihan niin kuin mikä muukin ala.
Kaasinen kaipaa mesenaatteja lisää. Mesenaatti on taiteen taloudellinen tukija, joka ostaa teoksia tai antaa suoria lahjoituksia.
– Voi, missä on mesenaatteja? Olisi todella hienoa, että löytäisimme tahoja, ihmisiä, toimijoita ja yhteisöjä, jotka näkevät, että kulttuuri ja taide ovat mielettömän suuri osa hyvinvointia ja terveyttä.
Hänen mielestään kulttuurialaan pitäisi myös saada enemmän bisnesajattelua.
– Eihän kukaan mukaan tee työtä sillä ajatuksella, että joku maksaa, jos maksaa. Tehdystä työstä pitää saada palkkio.
Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö
Kaisa Rönkkö huutaa hätiin kulttuurin kuluttajia, kun alan tuet hupenevat. Etenkin huomio kiinnittyy varakkaamman väestön antamaan malliin.
– Hyvin toimeentulevat käyttävät tällä hetkellä vähemmän rahaa kulttuuriin ja taiteeseen kuin aikaisemmin. Se on huolestuttavaa, koska alemmat keskiluokat jäljittelevät hyvin toimeentulevia.
Yksityinen rahoitus, esimerkiksi yrityksiltä, on yksi paikka, josta lisärahaa voisi löytyä.
– Sen löytymiseen pitää käyttää uudenlaisia mekanismeja. Se on vaihdantaa, eikä vain sitä, että rahaa tulee jostain, toteaa johtaja Kaisa Rönkkö Taiteen edistämiskeskuksesta.
Rönkkö toivoo, että kulttuurialan toimijat tekisivät enemmän yhteistyötä ja jakaisivat resursseja, koska kulttuurialan yritykset ja yhteisöt ovat verrattain pieniä.
Kulttuurikoordinaattori Ossi Välimäki Etelä-Karjalan liitosta
Ossi Välimäellä ei ole selvää vastausta, mistä kulttuuri voisi saada lisää rahaa.
– Kulttuuri on aina rakennettu pienistä puroista. Näin se tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin. Toivottavasti välillä löytyy suurempiakin puroja.
Kulttuuriinkin on hyvä Välimäen mukaan soveltaa bisneslogiikkaa, koska pelkillä avustuksilla ja verovaroilla ei pitkälle pötkitä.
– Jos sinulla on kannattava liiketoiminta ja hyvä idea, on helpompi löytää sijoittajia. Toki on sellaistakin taidetta, joka ei tarvitse bisnestä, vaan sillä voi olla muita merkityksiä, Välimäki ynnää.
