Koulut pyrkivät rajoittamaan lasten poissaoloja, mutta monessa perheessä omaa lomaa otetaan vuosittain. Joillekin se on ainoa mahdollisuus viettää yhteistä aikaa.
Kuusilapsinen Huttusen perhe matkustaa silloin, kun matkat ovat edullisia.
Äiti Katri Huttunen myöntää, että koulu on joskus kärsinyt, kun lapset eivät ole päässeet kärryille loman aikana käsitellyistä vaikeista aiheista.
– Tukiopetusta on osa saanut muutamia kertoja, niin asia on korjaantunut. Opettajia tämä on toki silloin kuormittanut.
Joensuulaisella Huttusella on lapsia alakoulussa, yläkoulussa ja toisella asteella.
Hän kiittelee, että opettajat ovat olleet joustavia ja ymmärtäneet, että lasten lomalla saamat kokemukset ovat arvokkaita.
Oululainen Juuso Kojo kokee, että lomamatkasta voi olla lapsille oppimisen kannalta jopa enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Historiasta kiinnostunut lapseni on ollut ihan pähkinöissään, kun olemme vierailleet Minoksen raunioilla ja nähneet Rooman aikaista vanhaa kaupunkia. Lapsille voi tarjota oppimisen paikkoja eri tavoin.
Lomatoiveet tiukassa seurannassa
Perusopetuslakiin tehtiin viime vuonna muutos, jossa kouluja velvoitetaan ennaltaehkäisemään poissaoloja ja seuraamaan niitä aiempaa tarkemmin.
Turun normaalikoulussa perusopetuksen rehtori alkoi vuosi sitten esittää vanhempainilloissa toiveen, ettei ylimääräisiä lomia pidettäisi.
– Toive on saanut vanhemmat ajattelemaan asiaa. Pitkien lomien määrä on vähentynyt hyvässä yhteisymmärryksessä, rehtori Satu Kekki kertoo.
Ruskon Hiidenvainion ja Kirkonkylän koulujen rehtori Jyrki Anttila kertoi Ylelle aiemmin syksyllä, että pitkien lomien mielekkyydestä keskustellaan huoltajien kanssa, mikäli lapsella on valmiiksi haasteita oppimisessa.
Loma-anomukset hyväksytään kuitenkin käytännössä aina.
Kokemuksia koulun ulkopuolelta
Kuopiolaisen Minna Pehkosen perheessä käytännöksi ovat muodostuneet pitkät viikonloput kymmenvuotiaan lapsen kanssa silloin, kun äiti on työnsä puolesta pystynyt vapaata järjestämään.
– Vapaat eivät aina osu lapsen loman ajalle, kun niistä pitää sopia isossa työyhteisössä, jossa monella on lapsia.
Oman loman pitämisen taustalla ei ole halu reissata vaan viettää aikaa lapsen kanssa.
– Minusta on tärkeää, että vanhemmilla ja lapsilla on yhteistä vapaa-aikaa. Koen, että se on palauttavaa ja tukee myös arkea.
Juuso Kojolla oli aiemmin sama lomarytmi lasten kanssa, sillä hän työskenteli opettajana. Kun hän siirtyi muihin tehtäviin, perhe on reissannut myös virallisten loma-aikojen ulkopuolella.
– Kokeilin sitten itsekin tätä mahdollisuutta, kun vihdoin pääsimme matkaan muulloinkin kuin kalliina loma-aikana.
Matkustamisen hinta nousi esiin useiden vanhempien perusteluissa, kun keräsimme ajatuksia lomailusta virallisten loma-aikojen ulkopuolella. Hinnat ovat halvempia silloin, kun kysyntää on vähemmän.
Lapsella on oikeus oppia
Alakouluikäisen ja lukiolaisen isä Juuso Kojo ei usko, että lapsi putoaa viikossa kärryiltä, ellei oppimisessa ole jo valmiiksi vaikeuksia.
– Moni lapsi on viikon pois koulusta sairauden takia. Silloin hän ei pysty tekemään mitään koulutöitä. Lomalla sentään läksyt edistyvät.
Hän huomauttaa, että loman aikana vanhemmat vastaavat lapsen opetuksesta. Tehtävä on otettava tosissaan.
– Lapsella on oikeus oppia, eikä loma tarkoita sitä, että tästä luistetaan. Asiat pitää sitten ottaa muilla tavoin haltuun.
Turun normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki kantaa toki huolta lasten oppimisesta, mutta huomauttaa, että koulussa on kyse muustakin.
– Koulussa tapahtuu paljon yhteisöllisiä asioita ja poissaolo voi vaikuttaa niihin. Vaarana on, että oppilas jää ulkopuoliseksi, kun yhteisiä asioita jää kokematta.
Tämän on huomannut myös mikkeliläinen Laura Jouhkimo. Hänen silloin kolmannella luokalla olleelta lapseltaan jäivät loppuvuoden matkan takia väliin monet jouluun liittyvät järjestelyt ja esimerkiksi joulukonsertin harjoitukset.
– Totesimme, että tämä ei ollutkaan hyvä juttu. Vaikka lomamatkat tarjoavat lapsille kokemuksia, liittyy kouluyhteisöön asioita, joita on vaikea kompensoida. Jatkossa pyrimme lomailemaan vain koulun loma-aikoina.
