Äänestääkö Suomi aina Ruotsia? Keneltä Israel yleensä saa ääniä? Mikä maa ei ole antanut Suomelle pisteen pistettä? Viimein meillä on vastauksia.
Tutkimme Euroviisujen pistedataa vuodesta 1998 alkaen. Tässä jutussa paljastamme, mitkä viisukliseistä ovat totta ja tarkastelemme, ovatko maailmanpolitiikka ja sodat näkyneet laulukilpailun pisteissä.
Aloitetaan viisufaneille tutusta väittämästä:
1 ”Taas Kreikka antoi pisteitä Kyprokselle”
Viisuyleisö on tottunut odottamaan, että eteläisen Euroopan naapurukset antavat toisilleen korkeat pisteet. Käytäntöä pidetään kaverin suosimisena.
Tilastot osoittavat väitteen todeksi. Kypros ja Kreikka sijoittuvat kärkisijalle, kun verrataan, mitkä maat ovat suosineet toisiaan korkeimmalla pisteluvulla. Kypros on pannut Kreikan ykköseksi 24 kertaa, Kreikka Kyproksen 22 kertaa.
Ylen Kreikan-toimittaja Sara Saure ei ole lukemista yllättynyt, päinvastoin. Hänen mukaansa on itsestäänselvyys, että veljeskansat äänestävät viisuissa toisiaan.
– Kyproksen kreikkalainen yhteisö puhuu kreikkaa ja sillä on kaikki kreikkalaiset perinteet. Se ei käytä kansalaisuudestaan termiä ”kyproslainen”, vaan kokee itsensä kyproksenkreikkalaisiksi. Toista tsempataan 12 pisteellä, ei sitä tarvitse kisojen aikana edes nostaa tapetille, Saure kertoo.
Tilastojen mukaan keskimäärin kukin maa on antanut suosikilleen 12 pistettä seitsemässä kilpailussa vuodesta 1998 lähtien. Kreikka ja Kypros ovat sen sijaan äänestäneet toisiaan yli 20 kertaa.
2 Nyt se on todistettu: naapuria suositaan
Kypros ja Kreikka eivät ole ainoa maakaksikko, joka suosii toisiaan. Selvityksemme paljastaa, että samaa tekevät esimerkiksi Moldova ja Romania.
Alla olevasta kartasta pääset katsomaan, mille maalle mikäkin maa on antanut useimmin 12 pistettä. Voit valita maan painamalla karttaa. Taulukosta näet kerralla jokaisen maan suosikit.
Eteläisen Euroopan parien lisäksi silmään pistää, että Tanska ja Norja antaneet Ruotsille täydet pisteet poikkeuksellisen monta kertaa.
Suomikin on antanut useimmin 12 pisteen potin juuri Ruotsiin, kymmenessä eri kilpailussa. Ruotsista puolestaan on herunut Suomelle 12 pistettä kuudessa kilpailussa.
Paras viisuystävämme on Viro. Se on muistanut Suomea täysillä pisteillä kahdeksassa kisassa.
Euroviisuihin erikoistunut brittitoimittaja Daniel Rosney pitää Ylen tuloksia kiinnostavina. Hänen mielestään euroviisudatasta ei kuitenkaan voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä siitä, millaiset suhteet eri maiden välillä vallitsevat.
– Naapureille voidaan antaa pisteitä esimerkiksi siksi, että musiikki tai esiintyjä saattavat olla ennestään tuttuja. Samoin sillä on vaikutusta, jos jonkin maan asukkaita on paljon toisessa maassa, Rosney sanoo.
3 Ketkä tykkäävät Suomesta?
Suomi on saanut nauttia naapurirakkaudesta siinä missä moni muukin. Kun lasketaan kaikki pisteet yhteen, Suomelle eniten ääniä ovat antaneet Viro, Ruotsi, Islanti, Norja ja Tanska. Naapureiden jälkeen tulevat Puola, Britannia ja Espanja.
Näille kolmelle Suomi on antanut varsin vähän vastarakkautta.
Esimerkiksi Espanja on saanut Suomelta vuoden 1998 jälkeen yhteensä vain 11 pistettä. Samaan aikaan se on antanut Suomelle yhteensä 89 pistettä.
Britannia taas on saanut meiltä vain 36 pistettä, kun se on antanut Suomeen peräti 106 pistettä.
Rosney ei ole rumista luvuista katkera.
– Britannia on lähettänyt kisaan niin kamalia kappaleita!
Suuri osa Suomen pisteistä on tullut menestyksekkäinä vuosina: 2006 Lordi voitti, 2021 Blind Channel tuli kuudenneksi ja 2023 Käärijä toiseksi.
Kaikki eivät ole lämmenneet näistäkään esityksistä huolimatta. Vähiten pisteitä Suomeen on viime vuosikymmeninä tullut Armenialta, Valko-Venäjältä, Azerbaidžanilta ja Georgialta.
Georgia oli ainoa maa, joka ei antanut vuonna 2021 Suomelle pistettäkään.
5 Ketä Suomi suosii?
Jutun alun video antoi vihjeen siitä, että myös Suomen raati ja suomalaiset ovat pitäneet eniten lähimaiden esityksistä. Kun katsotaan kokonaispisteitä, Suomi on antanut eniten ääniä Ruotsille. Sitä seuraavat Viro, Islanti ja Norja.
Paikkansa pitää myös väite, että Suomi antaa Ruotsille enemmän pisteitä kuin saa takaisin. Suomi on antanut naapuriin kaikkiaan 277 pistettä, mutta takaisin on tullut vain 203.
Pohjoismaiden ja Viron jälkeen eniten pisteitä Suomesta ovat saaneet kritiikin kohteeksi joutuneet viisumaat Venäjä ja Israel.
6 Vaikuttavatko sodat viisutulokseen?
Euroviisujärjestäjät haluavat pitää politiikan pois kilpailusta, mutta yleisö tuo sen usein mukaan. Näin kävi myös vuonna 2014, jolloin Euroviisut järjestettiin pian sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.
Vaikuttaa siltä, että venäläisistä kappaleista ovat pitäneet kovin erilaiset yleisöt ennen ja jälkeen vuoden 2014.
Ennen Krimin valtausta Venäjää äänestivät eniten muun muassa Viro ja Ukraina.
Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on sen sijaan saanut eniten ääniä Azerbaidžanilta, Moldovalta ja Kreikalta.
Tästä kartasta näet, miten Venäjää eniten äänestävät maat ovat vaihtuneet sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta 2014.
Euroviisuasiantutija Daniel Rosney huomauttaa, että Venäjän saamia pisteitä ei voi tulkita pelkästään poliittisten lasien läpi.
– Venäjä kuitenkin sijoittui Euroviisuissa todella hyvin vielä vuoden 2014 jälkeen. Esimerkiksi 2015 se oli toinen ja 2019 kolmas, Rosney sanoo.
Britannialle kävi heikommin vuonna 2003. Se jäi häpeällisesti kokonaan ilman pisteitä viisufinaalissa. Silloin yhdeksi syyksi veikkailtiin Irakin sotaa.
Mieleenpainuva esimerkki politiikasta Euroviisuissa on myös vuosi 2022, jolloin Venäjän suurhyökkäyksen kohteeksi joutunut Ukraina vei kilpailussa voiton.
Rosneyn mielestä kyse saattoi tosin olla muustakin kuin pelkästä yhteisestä tuen ilmauksesta Ukrainalle.
– Silloin eri Euroopan maissa oli aivan valtavasti ukrainalaisia. Heille Ukrainan voitto oli varmasti todella tärkeä ja uskon, että moni heistä äänesti, Rosney sanoo.
7 Näkyykö Gazan sota Israelin äänisaaliissa?
Tämän vuoden viisuissa maailmantilanne on jälleen vahvasti läsnä. Israel käy sotaa Gazassa terroristijärjestö Hamasia vastaan. Hamas-järjestön hallinnoiman terveysministeriön mukaan siellä on kuollut yli 34 000 palestiinalaista. Valtaosa kuolonuhreista on siviilejä.
Tilastoista paljastuu, että Suomi on eniten Israelia äänestäneiden maiden joukossa. Suomea enemmän Israelin viisuehdokkaita on euroviisufinaaleissa tukenut vain Ranska, selvästi eniten. Suomen jälkeen tulevat Hollanti, Belgia, Saksa ja Portugali.
Vähiten Israelia ovat vuodesta 1998 lähtien äänestäneet Itävalta, Armenia ja Islanti. Vähän ääniä on herunut myös Latviasta, Liettuasta ja Tanskasta.
Daniel Rosneyn mukaan poliittinen lataus ei välttämättä vaikuta itse kilpailuun.
– Mielestäni Israelilla on yhtä hyvät mahdollisuudet päästä finaaliin kuin ennenkin. Sitä olen pohtinut, miten eri maat tänä vuonna varmistavat asiantuntijaraatien poliittisen puolueettomuuden.
Viisutulokset saattavat aina myös yllättää.
– Se on tavallaan koko tämän kisan hienous, että kaavoista huolimatta on lopulta tosi vaikea ennustaa, kuka menestyy, Rosney sanoo.
Tänä vuonna äänestää saa jo ennen kuin ensimmäinen kappale on soinut lähetyksessä. Esimerkiksi Keski-Aasiasta saattaa tulla enemmän yleisöääniä kuin ennen, sillä siellä ei enää tarvitse odottaa puoleenyöhön äänestyksen alkamista.
Tämän jutun aineistona on käytetty Eurovision Datasetia. Se on musiikin ja tekoälyn tutkijan Janne Spijkervetin kokoama, Eurovision World -fanisivustoon perustuva aineisto euroviisuäänistä.
