Opiskelijoiden ja yliopiston edustaja ovat yksimielisiä siitä, että lääkäripulaan auttaisivat paremmin muut konstit kuin lääkärien koulutusmäärän lisääminen.
Harkitsematonta. Näin lääketieteen opiskelijoita edustava Medisinaariliitto kuvaa sitä, että yleislääketieteen opiskelijamääriä nostettiin tänä syksynä.
– Se oli harkitsematonta, koska se ei ollut suunnitelmallista, sanoo liiton puheenjohtaja Nsar Sori.
Yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö päättivät kesäkuussa nostaa lääkiksen opiskelupaikkoja yli 70:llä eli lähes kymmenesosalla, jotta Suomen lääkäripulaa saataisiin helpotettua.
Sori on kuudennen vuoden lääketieteen opiskelija Oulun yliopistossa. Hän mukaansa eri puolilla Suomea opiskelijat kärsivät siitä, että opiskelijoiden määrää on vuosi vuodelta kasvatettu jo tähän asti. Tilat ovat ahtaita, kurssikoot ovat suuria eikä opettajilla ole aikaa vastata kaikkien opiskelijoiden kysymyksiin.
Hänen mukaansa ongelmia tulee erityisesti kliinisen vaiheen opinnoissa eli ensimmäisten vuosien jälkeen. Silloin opiskelijat harjoittelevat oikeita toimenpiteitä ja oikeiden potilaiden kanssa. Isoissa ryhmissä vain pieni osa opiskelijoista pääsee harjoittelemaan toimenpiteitä ja muita kliinisiä taitoja.
Hänestä se voi pahimmillaan vaarantaa jopa potilasturvallisuuden.
Voi olla, että lääkäri laittaa ensimmäisen kerran kierukan ihmiselle vasta ollessaan jo töissä. Koska terveyskeskuksissa on lääkärivajetta, hän voi pahimmillaan joutua tekemään sen ilman kokeneemman lääkärin apua. Nuoremman lääkärin auttaminen voi myös viedä aikaa potilastyöltä.
– Lääkäriksi ei voi oppia kirjekurssilla, siihen tarvitaan tiivistä ohjausta ja paljon toistoja. Viime kädessä kärsii potilas.
Professori: Pitäisi tarkastella muutakin
Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö, yleislääketieteen professori Juha Auvinen ymmärtää opiskelijoiden huolen. Hän kuitenkin lupaa, että yliopisto pystyy sopeutumaan nykyisiin opiskelijamääriin eikä opintojen laatu kärsi.
Yliopistot ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä 18 miljoonaa euroa kattamaan opiskelijamäärän noston aiheuttamia lisäkuluja.
Niin Auvinen kuin Sorikin epäilevät, onko lääkärien koulutusmäärän lisääminen oikea ratkaisu siihen, että lääkäreitä riittäisi jatkossa julkiseen terveydenhuoltoon.
Auvinen kuvaa sisäänottomäärien nostoa ”poliittisesti helpommaksi” päätökseksi kuin niitä ratkaisuja, jotka oikeasti helpottaisivat lääkäripulaa.
– Suomessa tarvitsisi tarkastella vähän muutakin kuin sisäänottomääriä.
Auvinen uskoo, että enemmän julkisen terveydenhuollon lääkärivajetta helpottaisi se, että mietittäisiin, miten jo olemassa olevien lääkärien osaamista saataisiin hyödynnettyä.
– Sillä saisimme monin kerroin enemmän irti kuin sisäänottomääriä kasvattamalla.
Osa-aikatyö kasvattaa lääkärien tarvetta
Auvisen mukaan nyt lääkärien työajasta kuluu liian paljon aivan muuhun kuin heidän ydinosaamiseensa, jota on potilaiden kohtaaminen ja sairauksien diagnosoiminen ja hoito. Potilastietojärjestelmät vievät liikaa aikaa ja erityisesti perusterveydenhuollossa turhaa työtä aiheuttaa se, että potilaan kohtaa yleensä joka kerta eri lääkäri.
Lääkärien määrällistä tarvetta kasvattaa tällä hetkellä myös se, että niin suuri osa lääkäreistä tekee osa-aikatyötä.
– Jos meillä valmistuu 156 lääkäriä Oulusta ja kaikki tekevät 60–80 prosenttista työaikaa, sehän tarkoittaa käytännössä 30-60 lääkäriä vähemmän kuin täydellä työajalla.
Resurssit ovat täydessä käytössä
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) totesi, että jatkossakin pitää miettiä, onko opiskelumääriä syytä entisestään nostaa.
Yle kysyi asiaa suomenkielistä lääkärikoulutusta järjestävistä yliopistoista. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastasivat, että opiskelijamäärä on nyt niin suuri kuin resurssit ja tilat antavat myöten. Jos määrää halutaan nostaa, myös rahaa pitäisi tulla tarpeeksi.
Juha Auvisen mukaan opiskelijoiden määrät myös vaihtelevat vuosittain, koska osa voi lykätä aloituista esimerkiksi varusmiespalveluksen takia. Esimerkiksi tänä vuonna Oulun yliopistossa oli 172 aloituspaikkaa, mutta opiskelijoita aloitti 166.
– Että ei tässä heti tapahtunut niin radikaalia muutosta. Toki voi olla, että sitten ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna meillä onkin 180 opiskelijaa, mihin opetusta pitää sitten skaalata.
