Lääkereseptien korjaaminen aiheuttaa vuosittain tuhansia tunteja turhaa työtä ja ylimääräisiä kustannuksia.
Lääkkeiden saatavuushäiriöistä on tullut Suomessa uusi normaali.
Tälläkin hetkellä useiden lääkkeiden saatavuudessa on ongelmia. Puutteita on esimerkiksi hormonituotteista, ADHD-lääkkeistä, vahvoista opiaattikipulääkkeistä ja muistilääke galantamiinista.
Lääkkeitä ei riitä Suomen markkinoille
Kouvolalainen äiti kertoo Ylelle, että hänen lapsensa on ollut saatavuusongelmien vuoksi koko kesän ja koulun alun ilman ADHD-lääkettään.
Äiti esiintyy nimettömänä, koska asia koskee hänen lapsensa terveystietoja.
Äiti kertoo lapsen pärjänneen syksyllä koulussa hyvin myös ilman lääkettä. Syksyn lääkärikäynnillä lääke vaihdettiin toiseen, sillä alkuperäistä valmistetta on saatavilla vasta helmikuussa 2025.
Saatuaan uuden lääkityksen lapsi kokee, että keskittyminen koulussa on helpompaa ja kuormitus vähäisempää.
Kouvolalaiselle Pirjo Lampiselle saatavuusongelmat tulivat eteen kesällä. Aiemmin määrättyä estrogeenivalmistetta ei ollut, jolloin hän joutui hankkimaan uuden reseptin toiselle estrogeenilääkkeelle.
Syitä saatavuushäiriöille on useita, arvelee Suomen apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen. Yhtenä syynä hän pitää lääketeollisuuden keskittymistä, jolloin valmistajia on entistä vähemmän.
– Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa on paljon tiettyjen raaka-aineiden tuotantoa ja lääkkeiden valmistusta, ja se on myös kustannusrakenteiden vuoksi keskittynyt sinne. Mitä pidemmäksi toimitusketjut tulevat, sitä haavoittuvaisempia ne ovat pienillekin muutoksille.
Apteekit ovat selittäneet asiakkaille puutteita esimerkiksi sillä, että lääkeyhtiöt saavat ulkomailla lääkkeistä paremman hinnan, joten vienti suuntautuu Suomen sijaan sinne.
Apteekilla on mahdollisuus vaihtaa puuttuva lääke rinnakkaisvalmisteeseen, mutta aina sitäkään ei ole saatavilla. Tuolloin asiakas jää ilman lääkettä. Uusi resepti toiseen lääkkeeseen on hankittava lääkäriltä.
Ylimääräisiä kuluja ja vaivaa
Facebookissa Vaihdevuodet vertaistuki -ryhmässä käydään keskustelua hormonikorvaustuotteiden saatavuudesta.
Ryhmän jäsen Satu Smith kertoo joutuneensa vaihtamaan estrogeenilaastarin geelivalmisteeseen, jota varten on pitänyt hankkia lääkäriltä uusi resepti.
Ylimääräisen vaivan lisäksi Smithille on reseptin korjaamisesta seurannut myös kustannuksia. Nyt hän kertoo käyttävänsä Amerikan-markkinoille tarkoitettuja laastareita, mutta niihin ei saa Kela-korvausta.
Uusien reseptien pyytäminen aiheuttaa ylimääräistä työtä apteekeille, lääkäreille ja hoitajille.
Suomen Apteekkariliiton selvityksen mukaan lääkäreiltä kuluu vuosittain liki 14 000 tuntia hukkatyötä reseptien korjaamiseen. Tämä tarkoittaa liki 1,4 miljoonan euron hintalappua.
Kotkalaisen Kontioapteekin apteekkari Miia Kelosuo sanoo, että uusia reseptejä joudutaan pyytämään useita viikossa.
– Jos asiakkaan lääkkeet ovat loppuneet tai hyvin vähissä, yritämme tavoittaa lääkäriä. Aina emme saa lääkäriä kiinni saman päivän aikana, sanoo apteekkari Miia Kelosuo Kontioapteekista Kotkasta.
Eduskunnassa on valmistelussa lakimuutos, joka antaisi apteekeille vapaammat oikeudet korvata lääkkeitä. Lääke voitaisiin apteekissa vaihtaa toiseen vahvuuteen tai toiseen lääkemuotoon, kunhan vain lääkeaine, lääkkeen annostuksen kokonaismäärä ja hoidon kesto pysyvät samana.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtavan asiantuntijan Lauri Pelkosen mukaan tavoitteena on saada asia mukaan seuraavaan apteekkeja koskevaan hallituksen esitykseen, joka on tarkoitus antaa ensi syksynä.
