Talous lähtee ensi vuonna nousuun 2,1 prosentin tahtia, tutkimuslaitos ennakoi.
Työn ja talouden tutkimus Labore ennakoi, että Suomen talouskasvu jää hitaaksi vielä tänä vuonna, mutta pääsee uuteen vauhtiin ensi vuodesta alkaen. Labore ennustaa tämän vuoden kasvuksi 0,4 prosenttia. Vuosille 2025–26 kasvuluvut ovat Laboren ennusteen mukaan 2,1 ja 2,0 prosenttia.
Talous on toisin sanoen pääsemässä ylös viime vuoden kuopasta, jolloin bruttokansantuote supistui, Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella 1,0 prosentin verran.
Tämän vuoden kasvuennuste jää kuitenkin Laboren aiempaa arviota alemmaksi, muun muassa koska rakentamisen ongelmat ovat osoittautuneet sitkeiksi.
Uutta nostetta antavat yksityinen kulutus ja vienti, jotka piristyvät kahden tulevan vuoden aikana. Samalla kuitenkin julkisen talouden ongelmat jatkuvat eikä velkasuhde tasapainotu ilman lisätoimia.
Riskit talouskasvulle liittyvät Laboren mukaan vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
Viennin odotetaan alkavan vetää paremmin, kun euroalue pääsee hiljalleen eroon viime aikojen talousongelmistaan, jotka aiheutuivat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista energiahintapiikistä ja tarjontahäiriöistä. Yhdysvalloissa niitä ei ilmaantunut alkuunkaan.
Labore arvioi, että vienti supistuu kuluvana vuonna 0,9 prosenttia mutta kääntyy vajaan kolmen prosentin kasvuun kahtena seuraavana vuonna.
Sopeutustoimet voivat hyydyttää kulutuksen
Julkisessa taloudessa ongelmat eivät helpolla väisty. Verotulojen kasvu jää ennakoitua heikommaksi, ja menopuolella merkittävänä tekijänä korostuvat kasvaneet velanhoitokustannukset.
– Arvioimme, että julkinen talous säilyy alijäämäisenä läpi ennustejakson ja valtionbudjetti on keskimäärin kymmenen miljardia alijäämäinen vuosittain, Labore toteaa tiedotteessa.
Kasvun tiellä oleviin riskeihin Labore lukee sopeutustoimet, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistamista. Ne voivat johtaa ennakoitua suurempaan yksityisen kulutuksen supistumiseen, kun kotitaloudet varautuvat tulojen pudotukseen.
Hallituksen aikeet tehdä muutoksia työmarkkinalainsäädäntöön voivat myös olla riskipitoisia. Labore arvioi, että nopeat muutokset sopimisen käytäntöihin voivat kasvattaa sopimisen kustannuksia.
Kolmas riskitekijä on kansainvälinen tilanne. Lähi-idän kriisi ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit voivat tuoda vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä kansainväliseen talouteen. Viennistä riippuvainen Suomi kärsisi häiriöistä herkästi.
