Koulusovittelijat ovat sovitelleet viitisenkymmentä tapausta. Kouluissa on otettu ilolla vastaan aikuiset, joilla on aikaa ja osaamista selvittää oppilaiden välisiä ongelmia.
Lahdessa nuorisorikollisuutta ja jengiytymistä yritetään torjua kahden koulusovittelijan voimin.
Kun koulussa oppilaiden välillä on kärhämää, koulun henkilökunta voi kutsua paikalle koulusovittelijat. Sovittelijat etsivät tilanteisiin ratkaisuja keskustelemalla.
Tähän mennessä koulusovittelijat ovat sovitelleet viitisenkymmentä tapausta. Iso osa sovitteluista on tehty yläkouluissa. Ongelmat ovat olleet hyvin erilaisia.
– Ne voivat olla ihan pieniä konflikteja, jotka ovat alkaneet esimerkiksi siitä, että on katsottu vinoon tai puhuttu selän takana. On ollut myös lieviä pahoinpitelyitä ja pahoinpitelyitä, joita olemme selvittäneet, kertoo Lahden kaupungin koulusovittelija Sanna Heikkinen.
Koulusovittelijat työskentelevät työparina. Molemmat ovat käyneet katusovittelukoulutuksen. Heikkinen toimii rikos- ja riita-asioiden sekä lähisuhdeväkivallan vapaaehtoisena sovittelijana.
Koulusovittelija Salwan Ghazilla taas on kokemusta nuorisotyöstä. Hän hyödyntää työssään myös omaa maahanmuuttajataustaansa.
Oppilaiden ongelmia sovitellaan samoin kuin rikosasioita
Koulusovittelun periaatteet ovat täsmälleen samat kuin lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelussa: vapaaehtoisuus, maksuttomuus, puolueettomuus, luottamuksellisuus. Sovittelijoiden tehtävänä ei ole antaa rangaistuksia oppilaille.
Tärkeää on, että osapuolet ottavat vastuun omista teoistaan.
Ensin sovittelijat keskustelevat osapuolten kanssa erikseen siitä, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen osapuolet kutsutaan tarvittaessa juttelemaan yhdessä.
– Tuomme esiin, että emme ole vihollisia emmekä halua pahaa. Emme ole ratkaisemassa ongelmia, vaan työkaluina siihen. Meidän avullamme nuori pääsee itse ratkaisemaan ongelmia, kertoo Ghazi.
Lopulta oppilaat voivat sopia, miten jatkossa toimitaan, jotta tapahtunut ei toistu. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen. Jokainen osapuoli saa ehdottaa, mitä sopimuksessa tulisi olla.
Oppilaita ei voi pakottaa sopimukseen, joten sitä ei aina synny. Lähes aina sopimus saadaan kuitenkin tehtyä.
Valtaosa sopimuksista on pitänyt
Sovittelun ajatuksena on puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Siten nuorten ongelmat eivät kasvaisi niin suuriksi, että ne johtaisivat rikolliselle tielle.
Sanna Heikkinen arvioi, että noin 90 prosenttia tehdyistä sopimuksista on pitänyt.
Koulusovittelijat seuraavat tapauksia. He tapaavat oppilaat noin kuukauden kuluttua sopimuksesta kuullakseen, miten asiat ovat sujuneet.
Jos sopimusta rikotaan, koulun henkilökunta voi olla yhteydessä sovittelijoihin ja oppilaiden kanssa palataan neuvottelupöydän ääreen.
Kouluihin lisää kuuntelevia aikuisia
Kouluissa on ennestään paljon sovitteluosaamista. Monessa koulussa on kuitenkin huutava pula aikuisista, jotka ehtisivät keskittyä koulurauhaan ja oppilaiden hyvinvointiin.
Esimerkiksi Hämeenlinnassa sivistysjohtaja ehdotti, että kouluihin palkattaisiin lisähenkilöstöä rauhoittamaan koulupäiviä. Samaan aikaan moni koulu saattaa vähentää opettajien määrää rahoituksen vuoksi.
Koulusovittelijat ovat tuoneet kouluihin lisää kuuntelevia aikuisia. Etu on, että sovittelijat tulevat paikalle koulun ulkopuolelta.
– Jotkut oppilaat voivat kokea, ettei koulun henkilökunta ole niin puolueetonta, vaikka he olisivat. Ulkopuolinen ihminen koetaan puolueettomaksi, kertoo Heikkinen.
Valtaosa sovitteluista koskee oppilaiden välisiä erimielisyyksiä, mutta muutamassa tapauksessa toinen sovitteluosapuoli on ollut koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö.
Hankkeen tavoitteena on samalla lisätä koulujen työntekijöiden osaamista sovittelussa. Yleensä sovittelussa on mukana joku koulun henkilökunnasta. Lisäksi koulusovittelijat kouluttavat opettajia sovittelemaan.
Hyvä palaute ei takaa jatkoa
Koulusovittelijat ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta, jolla on tarkoitus puuttua jengiytymiseen ja ehkäistä nuorten rikollisuutta.
Lähteen peruskoulun apulaisrehtori Outi Rönkä kertoo, että kokemukset koulusovittelijoista ovat olleet hyviä. Hän uskoo, että Lahdessa olisi tarvetta useammalle koulusovittelijalle.
Saattaa silti käydä niin, että koulusovittelijoiden työtä ei jatketa, kun hanke päättyy vuoden 2024 lopussa.
– Tiedämme, että kaupungin taloustilanne on haastava. Emme silti sulje pois mahdollisuutta jatkaa, sanoo Lahden kaupungin oppimisen ja hyvinvoinnin tuen palvelupäällikkö Janina Mäntymaa.