Kokeilussa oppilaat valitsevat joko linjastolounaan, täytetyn leivän tai puuron välillä. Erityisesti täytetyt leivät ovat olleet suosittuja.
Lahden Kukkasen koululla kokeillaan, voiko valinnanvapaus lisätä kouluruuan syömistä. Koulun oppilaat voivat joka päivä valita perinteisen linjastolounaan, leipäaterian tai puurobaarin.
Kukkasen koulu valittiin kokeiluun, koska sen yläkoululaiset söivät kouluruokaa melko vähän. Jo kahdessa viikossa pilotti on tuottanut hyviä tuloksia. Parhaimpana päivänä syömässä kävi noin sata oppilasta enemmän kuin aiemmin. Koulussa on noin 400 oppilasta.
– Olen saattanut muutaman kerran viikossa jättää ruuan syömättä tai syönyt pelkkää leipää, koska ruoka on ollut pahaa. Nyt saa syötyä edes jotain täyttävää, yhdeksäsluokkalainen Riia Matarainen sanoo.
Erityisesti täytetyt leivät ovat olleet suosittuja.
– Se on hyvä vaihtoehto, kun ei ole kova nälkä vielä. Se täyttää juuri sopivasti, kertoo kahdeksasluokkalainen Iitu Sihvonen.
Oppilaat ilmoittavat kyselyssä viikkoa etukäteen, minkä vaihtoehdon he valitsevat minäkin päivänä.
Valinnanvapautta kokeillaan Kukkasen koulussa huhtikuun puoliväliin asti. Syksyllä kokeilua on tarkoitus jatkaa kahdessa muussa koulussa. Kokeilun aikana pohditaan esimerkiksi, pitääkö leipävaihtoehto olla tarjolla joka päivä tai voisiko lounaaksi tarjota myös muita vaihtoehtoja.
Vain syöty ruoka merkitsee
Päijät-Hämeen ateriapalveluiden palvelujohtaja Maarit Tuomala-Nikkanen on pitkään pohtinut, miten lasten ja nuorten ruokailua voitaisiin lisätä. Yhtenä ideana hän keksi valinnanvapauden.
– Me aikuisetkin valitsemme lounaspaikkamme hyvin usein sillä perusteella, että mikä tänään maistuu. Miksi nuorille ei voisi tarjota tätä mahdollisuutta, koska se sopii mielestäni hyvin meidän palvelukulttuuriin.
Päijät-Hämeen ateriapalveluilla ei ole tiedossa, että samanlaista valinnanvapautta olisi kokeiltu muualla. Joillakin paikkakunnilla oppilaat voivat valita kahdesta vaihtoehdosta, joista toinen on kasvisruoka.
Tuomala-Nikkanen puhuu siitä, että kouluruokailun suunnittelemisessa täytyy kuunnella lapsia ja nuoria. Heidän ruokatottumuksensa ovat erilaisia kuin aikaisempien sukupolvien. Esimerkiksi palvelujohtaja on huomannut ruokatottumusten välipalaistuneen.
– Halutaan nopeaa take-awayta. Siitä voidaan olla montaa mieltä, pitäisikö lounas syödä paikallaan ja rauhassa, mutta me olemme ajatelleet, että meidän pitää muokata tarjontaa niin, että nuori hyödyntää sitä.
Leivät vastaavat tähän trendiin. Oppilaat voivat ottaa ne mukaan ja syödä mieleisessä paikassa. Osa oppilaista ei esimerkiksi halua syödä kouluruokalassa sen hälyisyyden vuoksi.
Kouluruoka suunnitellaan niin, että se täyttää ravitsemussuositukset. Tuomala-Nikkanen ei ole huolissaan siitä, ettei leipä- tai puurolounas ole yhtä tasapainoinen kuin linjastolounas.
– Perinteinen lounas täyttää ravitsemussuositukset, jos lautaselle ottaa kaikki aterian osat. Harvalla oppilaalla näin kuitenkaan käy. Pitää myös muistaa, että vain syöty ruoka ratkaisee. Onhan tarkoituksenmukaista ja ihanaa, että jokaiselle löytyy jotain syötävää, jolla päivä jaksetaan loppuun.
Tuomala-Nikkanen muistuttaa, että koululounas on vain osa tasapainoista syömistä. Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee myös muita aterioita.
Kouluruokaa syödään yhä vähemmän
Kouluruuan suosio on laskenut jyrkästi kahdessa vuodessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan viime vuonna vain hieman yli puolet yläkoululaisista kertoi syövänsä kouluruuan joka päivä. Erityisesti tytöt käyvät yhä harvemmin kouluruokailussa.
Kouluruuan suosion laskuun on etsitty erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Lappeenrannassa opettajat saattavat oppilaat ruokailuun ja Janakkalassa oppilaat saavat arvostella ruuan hymynaamojen avulla.
