Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden palveluihin, kuten Nollalinjaan, tulee runsaasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka eivät tiedä, miten auttaa väkivaltaisessa suhteessa olevaa läheistään.
Entisen jääkiekkoilijan Janne Puhakan murhaepäily on nostanut lähisuhdeväkivallan taas esiin. Puhakan puolison epäillään ampuneen Puhakan, kun tämä tuli eron jälkeen käymään entiseen yhteiseen kotiin.
Nollalinja on lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarkoitettu matalan kynnyksen apu, jota tarjotaan sekä puhelimessa että chatissa.
Valtakunnallisen Nollalinjan palveluiden tuottamisesta vastaava Setlementti Tampere ry:n toiminnanjohtaja Mervi Janhunen kertoo, että lähisuhdeväkivalta on tabu.
– Siihen liittyy häpeä, tilanteen paljastuminen muille.
Janhusen mukaan uutisointi Puhakan kuolemasta ei ole toistaiseksi näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina. Mieli ry:n nuorten Sekasin-chattiin puolestaan tuli eilen maanantaina 126 yhteydenottoa, joista viisi nuorta halusi puhua Puhakasta.
Janhunen kertoo, että Nollalinja rohkaisee aina ottamaan asian puheeksi väkivallan uhrin kanssa. Uhria ei saa syyllistää, vaan asiasta pitää jutella empaattisesti ja tuomitsematta. Lopuksi voi kehottaa uhria ottamaan yhteyttä Nollalinjaan, jossa voi anonyymisti kertoa tilanteestaan.
Viime vuonna Nollalinjalle soitettiin yli 15 000 puhelua, joista lähes 10 000:een pystyttiin vastaamaan. Chat-keskusteluita on käyty kuussa noin sata. Chatilla on tavoitettu nuoria puhelinta paremmin.
Kysy läheiseltäsi suoraan väkivallasta
Jos epäilee läheisensä kokevan henkistä tai fyysistä lähisuhdeväkivaltaa, kannattaa asia ottaa puheeksi, neuvoo myös mielenterveysjärjestö Mieli ry:n johtava psykologi Frans Horneman. Keskusteluun pitäisi varata aikaa sekä rauhallinen, turvallinen tila.
– Pelkäämme usein hankalista asioista puhumista, mutta kynnys pitäisi pystyä ylittämään. Voi esimerkiksi aloittaa suoraan sellaisilla sanoilla, että olen huolissani sinusta, onko teillä kotona väkivaltaa? Horneman neuvoo.
Voiko väkivallasta kysyä näin suoraan? Entä jos läheinen kokee sen hyökkääväksi tai sulkeutuu entistä enemmän?
– Suoran kysymyksen jälkeen voi kertoa, että ymmärtää, miten tästä aiheesta on hankala puhua.
Hornemanin mukaan ihmiset yleensä kuitenkin arvostavat sitä, että heistä ollaan huolissaan ja heitä halutaan auttaa.
– Olisi hyvä, jos juttelun jälkeen pystyisi auttamaan tätä läheistä hakeutumaan avun piiriin. Tai ainakin kertoa kaikista apukanavista, mihin voi ottaa yhteyttä.
Uhri puolestaan saa apua lähisuhdeväkivaltaan esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä.
– Rikosuhripäivystyksessä autetaan esimerkiksi turvasuunnitelman laatimisessa. Siellä voi asioida nimettömästi ja maksuttomasti, ja sieltä voi saada myös tukihenkilön rikosprosessia varten, Horneman kertoo.
Turvasuunnitelma tehdään henkilölle, joka haluaa jäädä väkivaltaiseen suhteeseen.
Hornemanin mukaan nämä neuvot pätevät myös, jos epäilee läheisensä käyttävän väkivaltaa muihin.
– Sekä väkivaltaa kokeva että sitä käyttävä pitäisi pyrkiä ohjaamaan palveluiden piiriin, koska apua on saatavilla.
Keskustelutukea saa ympäri vuorokauden esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimesta.
Väkivaltaista suhdetta ei jätetä eikä muuteta hetkessä
Johtavan psykologin Hornemanin mukaan lähisuhde on aina monimutkainen asia, ja lähisuhdeväkivallasta irtaantuminen on haastavaa. Siihen voi mennä myös aikaa, ja silloin läheisten tuki taustalla on äärimmäisen tärkeää.
Eli läheisten pitäisi myös jaksaa olla kuuntelevana korvana.
– Monet asiat ovat sellaisia, että niitä ei pysty juuri siinä hetkessä kerralla ratkaisemaan, vaikka kovasti me sitä haluaisimmekin.
Jos lähisuhdeväkivallasta tulee fyysisiä vammoja, niistä kannattaa kertoa terveydenhuollossa. Lääkärin lausuntoa saatetaan tarvita mahdollisessa rikosprosessissa.
– On tärkeä muistaa, että hengenvaarallisissa tilanteissa pitää aina soittaa 112:een. Jos kotona ei ole turvallista tai sinne ei ole turvallista mennä, voi hakeutua turvakotiin, Horneman sanoo.
Hallitus leikkaa sote-järjestöjen avusta
Kriisiavun saaminen ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö vaikeutuvat lähivuosina, sillä hallitus vähentää sote-järjestöjen avustuksia 130 miljoonaa euroa nykyisestä vajaasta 400 miljoonasta eurosta vuoteen 2027 mennessä. Sote-järjestöt ennakoivat julkisten palvelujen ruuhkautumista entisestään.
Esimerkiksi Nollalinjan rahoitus ei riitä ensi vuonna enää kahdella puhelinlinjalla vastaamiseen samalla laajuudella kuin nyt. Lisäksi chatti joudutaan sulkemaan vuodenvaihteessa.
Mieli ry:n Kriisipuhelin soi viime vuonna noin 400 000 kertaa, ja nykyisillä resursseilla pystyttiin vastaamaan noin 90 000 puheluun. Järjestössä kuitenkin pelätään, että ensi vuonna yhä useammmalle soittajalle ei ehditä vastaamaan.
