Jos Israel iskee Iraniin ja Iran pistää Hormuzinsalmen kiinni, vaikutukset näkyvät nopeasti ympäri maailmaa.
Lähi-itä on roihahduksen partaalla, ja talousmaailma kalkuloi huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Tähän asti on ollut yllättävänkin rauhallista, vaikka kriisi on kestänyt pian vuoden ja laajenee jatkuvasti. Markkinoilla on veikattu, ettei kriisi aiheuta maailmanlaajuista taloussokkia.
Mutta nyt seurataan silmä kovana öljyn hintaa.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä Israelin maajoukot hyökkäsivät Libanoniin, ja seuraavana päivänä Iran ampui kostoksi 180 ohjusta kohti Israelia.
Näiden muutaman päivän aikana öljyn hinta on kivunnut lähes kymmenen prosenttia.
Kun vielä maanantaina raakaöljy maksoi vajaat 72 dollaria tynnyriltä, tänään perjantaina hinta on ollut yli 78 dollaria.
Nousu on vielä maltillinen, kun muistaa että öljy on tänä syksynä ollut halpaa. Sen on huomannut Suomessakin tankatessa. Nousuvaraa on, ennen kuin hinta alkaa kuristaa.
Kun öljytynnyrin hinta ylittää sata dollaria, vaikutus on jo merkittävä. Viimeksi haamuraja meni rikki Venäjän sodanaloituksen jälkimainingeissa kesällä 2022.
Jo tämäkin korotus vaikuttaa bensan hintaan
Tämän viikon hinnannousu nostanee polttoaineiden hintaa vain pienesti, arvioi OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.
– Polttoaineen hinnat on vaihdelleet muutenkin kymmeniä senttejä kilpailutilanteesta johtuen, joten vaikutus voi olla suhteellisen maltillinen tai sitä ei edes huomaa, hän sanoo.
Hinnat voivat muuttua jo ensi viikolla, jos ovat muuttuakseen.
Tomi Kortela keskusteli aiheesta tänään Ylen aamussa.
Mutta konfliktin laajeneminen on se, mitä kaikki pelkäävät.
Israel hautoo ja suunnittelee kostavansa Iranin ohjusiskun. Maailmalla on viime päivinä spekuloitu, että tulossa saattaisi olla vastaisku Iranin öljykentille.
Iranin osuus maailman öljyntuotannosta on nykyisellään noin neljä prosenttia. Se olisi vielä helposti korvattavissa.
– OPEC-mailla on kaksi kertaa sen verran vapaata kapasiteettia kuin Iran tuottaa öljyä. Iranin tuotanto on sinällään helposti korvattavissa, jos näin halutaan, Kortela sanoo.
OPEC on öljyntuottajamaiden yhteisjärjestö.
– Mutta markkinat ovat huolestuneita siitä, miten laajaksi tämä konflikti etenee ja vaikuttaako se laajemmin öljyn tarjontaan, Kortela jatkaa.
Hormuzinsalmi on polttopiste – mutta riippuvuus Lähi-idästä on vähentynyt
Jos Israelin ja Iranin sapelinkalistelu kiihtyy, Iran saattaisi sulkea kapean Hormuzinsalmen.
Sen läpi kulkee noin 20 prosenttia maailman öljystä, ja öljynviejät voisivat kiertää sulkua vain osittain.
Hormuzinsalmen sulkeminen voisi nostaa öljyn hintaa selvästi.
Se voisi ponnauttaa inflaation ja korot takaisin nousuun. Talous on kriisien jäljiltä jo valmiiksi herkässä tilassa, ja Yhdysvallat hoippuu taantuman partaalla.
Pahinta olisi suora sota.
Vaikka skenaariot ovat synkkiä, Lähi-itä ei heilauttele maailmantaloutta enää yhtä paljon kuin vielä 1990-luvulla tai 1970-luvun öljykriisissä, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu:
– Meidän riippuvuutemme Lähi-idän öljystä on vähentynyt viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana.
Lähi-itä tuottaa enää alle kolmanneksen kaikesta öljystä. Juuri siksi markkinoiden reaktiot kriisin laajenemiseen ovat olleet maltillisia. Jos öljystä olisi suuri hätä, myös Yhdysvallat olisi luultavasti ottanut kriisissä nykyistä isompaa roolia.
– Yhdysvallat on nykyään maailman suurin öljyntuottaja, ja meidän taloutemme ovat paljon energiatehokkaampia. Energiamuodot ovat monipuolistuneet myös vihreän siirtymän ansiosta, Koivu sanoo.
Euribor-korko laski tänään alle 2,7 prosenttiin – sekin viittaa siihen, että markkinat uskovat ainakin vielä että kriisi pysyy rajattuna.
