Kymenlaakson hyvinvointialue päätyi irtisanomaan hyvinvointialueen kotihoidon käytäntöjä Facebookissa kritisoineen työntekijänsä.
Tapaus sattui kesällä 2024. Lähihoitajana toiminut kouvolalainen Ilkka Lehtomäki julkaisi omalla Facebook-seinällään kesäkuussa hyvinvointialuetta kritisoivan kirjoituksen.
”Onkohan teillä ehkä ajatus saada kotihoito vielä enemmän kaaokseen kuin se on? Teillä on tainnut hävitä se ajatus, että kentällä toimii oikeasti ihmisiä. Ei ne ole mitään alinta paskaa, kuin te nyt niitä kohtelette”, Lehtomäki kirjoitti.
Kirjoitus sai suuren suosion, ja kannustuksen takia Lehtomäki päätti tehdä päivityksestä julkisen. Se sai yli 70 jakoa Facebookissa.
– Alun perin kyseessä oli tunteiden purkaminen ja ärsyyntyminen siihen, kuinka työntekijöitä ja asiakkaita kohdellaan. En ajatellut, että lopputulos olisi näin radikaali, Lehtomäki kertoo nyt Ylelle.
Hän kertoo pitävänsä hyvänä, että asia on saanut julkisuutta. Asiasta kertoi ensin Kouvolan Sanomat.
Kirjallinen varoitus ja potkut
Hyvinvointialue vaati Lehtomäkeä poistamaan päivityksen Facebookista. Hän ei suostunut. Lehtomäki kertoo vedonneensa sananvapauteen. Sitten tuli kirjallinen varoitus.
Keskustelujen jälkeen hyvinvointialue päätyi irtisanomaan Lehtomäen.
”Työsuhteen päättämisen perusteena on lojaliteettivelvoitteen vastainen toiminta, sopimaton käytös ja tästä aiheutunut merkittävä luottamuspula”, irtisanomisilmoituksessa todetaan.
Yle on nähnyt dokumentin.
Työntekijällä oikeus puhua työstään
Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen kertoo, ettei voi kommentoida yksittäisen työntekijän asiaa.
Yleisellä tasolla hän kertoo, että hyvinvointialueen työntekijöillä on oikeus puhua työstään julkisesti, esimerkiksi osallistumalla haastatteluun tai kertomalla sosiaalisessa mediassa näkemyksistään työstä.
Sen sijaan Niemisen mukaan esimerkiksi työpaikan luottamuksellisia asioita, salaisia asioita kuten terveystietoja tai yksityisyyden vaarantavia tietoja, tai asioita, jotka eivät pidä paikkaansa, ei voi Niemisen mukaan kertoa ulospäin.
– Ei kerrota perättömiä asioita tai mustamaalata työtovereita tai esihenkilöitä, hän sanoo.
Nieminen kertoo, että työntekijällä on lojaliteettivelvollisuus.
– Työnantajan etu pitää huomioida niin, ettei käyttäytymisellään tai viestinnällään vaaranna työnantajan mainetta.
Hän myös toivoo, että epäkohdista annettaisiin suoraa palautetta työpaikalla. Näin asioita voitaisiin muuttaa ja kehittää.
Ilkka Lehtomäki taas ajattelee lojaliteetista niin, että kiire kotihoidossa vaikeuttaa hyvää hoitoa.
– Jos halutaan, että työntekijä on lojaali, niin kyllä työolojenkin pitää olla sellaiset, että työntekijä pystyy tekemään työnsä hyvin, hän sanoo.
Lievä työnantajan arvostelu sallittua
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta toteaa, että jokaisella työntekijällä on sananvapaus. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla eikä ota kantaa kyseiseen tapaukseen.
Jos esimerkiksi somekirjoitteluun perustuvan irtisanomisen perusteita lähdettäisiin arvioimaan oikeudessa, tarkasteluun tulisivat muun muassa se, mikä on työntekijän asema työyhteisössä, millaisia sanamuotoja on käytetty, onko kyseessä yleinen vai henkilöön kohdistuva kritiikki, onko asiaa yritetty saattaa muuten työnantajan tietoon ja millainen on julkaisualusta.
– Lievä työnantajan arvostelu on aina sallittua, hän sanoo.
Hänen mukaansa matka lievästä työnantajan arvostelusta siihen, että se muuttuu irtisanomisen perusteeksi, on merkittävä. Se on kuin jana, jossa nämä asiat eivät ole peräkkäin.
– Välialue näiden kahden välillä on merkittävä. Sekin on sananvapautta, hän sanoo.
Lojaliteettivelvoite sitoo Koskisen mukaan sekä työnantajaa että työntekijää. Se on kuin vaaka, jonka pitäisi olla tasapainossa. Jos työpaikan asiat eivät ole kunnossa, ei työntekijän lojaliteettivelvoitekaan ole täydellinen.
Ei yksiselitteistä lakia
Ei ole olemassa lakia, joka yksiselitteisesti määrittelisi, mitä työntekijä saa sanoa julkisesti ja mitä ei. Sellaisen lain kirjoittaminen olisi mahdotonta, koska tilanteita on niin paljon.
– Työpaikoilla pitäisi olla somesäännöt. Ne eivät voi ratkaista tulkintatilanteita, mutta ne helpottavat työntekijää ymmärtämään työnantajan toiveita, Seppo Koskinen sanoo.
Kymenlaakson hyvinvointialue on päivittänyt kesällä someohjeistustaan työntekijöiden pyynnöstä. Siinä muun muassa linjataan, millaista sisältöä voi ja ei voi jakaa, miten käyttäytyä somessa ja kuinka toimia, jos kohtaa somehäirintää.
