Hunajantuottajat haluaisivat entistä enemmän lähihunajaa kauppojen hyllyihin.
Etelä-Pohjanmaan mehiläishoitajien puheenjohtaja Arto Ala-Vannesluoman mukaan maakunnassa tuotettu hunaja riittäisi hyvin paikallisille hunajan ostajille.
Moni tuottaja joutuu kuitenkin myymään hunajaa tukkuihin, jolloin se päätyy maakunnan ulkopuolelle. Kauppojen hyllyillä on vielä pääosin ulkomaista ja muualla tuotettua hunajaa, mikä estää lähihunajan pääsyn sinne.
Ala-Vannesluoma lisää, että kotimaista lähihunajaa ei myöskään tunneta tarpeeksi hyvin.
– Kun kauppakäyttäytymistä katselee sivusta, niin ostajan käsi tahtoo mennä halpispurkille, joka tuodaan ulkomailta kaukaakin, Ala-Vannesluoma sanoo.
Keski-Pohjanmaalla hunajaa tuottava alueen mehiläishoitajien puheenjohtaja Jarkko Isokungas patistaa tuottajia rohkeampaan markkinointityöhön.
– Lähihunajaa tarvitaan kauppojen hyllylle paljon enemmän kuin sitä tällä hetkellä on. Vaikeutena pienillä tuottajilla on ehkä rohkeuden puute. Lähikaupat kuitenkin ottaisivat mielellään lähellä tuotettua hunajaa. Ei muuta kuin jututtamaan kauppiasta, Isokungas sanoo.
Isokungas toivoo, että tuottajat brändäisivät erimakuisia hunajia rohkeasti.
– Hunajapurkin ulkoasua voisi miettiä ja liittää hunajaan tarinaa. Kertoa asiakkaille, mistä hunaja on tullut, kuka sen tuottaa ja minkä järven rannalta hunajat on kerätty. Sillä päästäisiin jo aika pitkälle.
Viime vuosi oli huono, eikä lähihunajaa riittänyt monessa kaupassa hyllyyn koko vuodeksi. Siksi tilalle tuli korvaavaa hunajaa. Isokungaksen mukaan menetettyä hyllypaikkaa on vaikea saada takaisin.
Suomessa on noin 3 000 mehiläishoitajaa, joilla on noin 70 000 mehiläisyhteiskuntaa hoidettavana.
Valtaosa mehiläistarhaajista tarhaa 2–20 pesää. Ammattilaisia on vain muutamia satoja.
Suomen Mehiläishoitajain liiton vuosittain tekemän satokyselyn mukaan noin 95 prosenttia vastaajista myy hunajansa suoraan omalle lähipiirilleen. Vajaat 20 prosenttia vastaajista myy hunajaa myös kauppoihin.
Osuuskauppa haluaa lisätä lähihunajan määrää
Osuuskauppa Eepeen tuoreen raportin mukaan noin 75 prosenttia sen myymästä hunajasta on kotimaista. Näin kertoo Eepeen valikoiman ja tilanhallinnan ryhmäpäällikkö Ann-Christina Hevonkoski.
– Yli puolet siitä 75 prosentista tulee tuosta ihan nurkan takaa, eli puhutaan lähituotetusta hunajasta. Tuottajat vaihtelevat kausittain sadon riittävyyden mukaan, Hevonkoski sanoo.
Seinäjoella Hyllykallion Prisman hyllyssä lähihunaja on tullut esimerkiksi Lapualta ja Töysästä. Eepee haluaa lisätä lähihunajan myyntiä.
– Tarkoitus on lisätä lähihunajan määrää niin, että sitä riittäisi koko kauden ajan.
Hevonkosken kokemuksen mukaan hunajan myynnissä hinta ei ole ratkaiseva tekijä.
– Enemmän merkitystä on sillä, että hunaja on lähellä tuotettua. Toivoisin toki, että hunajaa käytettäisiin enemmän ruuanlaitossa ja leivonnassa. Hintaerot eivät itse asiassa ole kovin suuria, kun katsoo kilohintoja.
Hevonkoski sanoo, että uusien hunajantuottajien mahdollisuus saada hunajapurkkejaan Eepeen hyllyille on hyvä.
– Olemme pyrkineet pitämään prosessin hyvin kevyenä. Tuottaja voi olla yhteydessä meihin ja siitä asia lähtee etenemään.
Tuottajat ennakoivat vaihtelevan hyvää hunajasatoa
Hunajan tuotanto vaihtelee Suomessa vuosittain. Vuonna 2022 hunajaa tuotettiin 3,3 miljoonaa kiloa. Vuosi 2023 oli selvästi heikompi vuosi: tuotanto jäi 1,8 miljoonaan kiloon.
Tänä syksynä hunajasadossa on suurta paikallista vaihtelua.
– Sateet ovat rokottaneet mehiläisten keruulentoja, toisaalta on myös kuivia paikkoja. Siellä, missä on sopivasti satanut ja ollut lämmintä, tulee hyvä sato, Ala-Vannesluoma sanoo
– Kohtuullinen hunajavuosi täällä. Ei mitään erinomaista, mutta kohtuullinen, Isokungas lisää.
Hunajaa tuodaan Suomeen noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Osa menee teollisuuteen, osa vähittäiskauppoihin.
Tuottajien mukaan lähihunaja ei pysty kilpailemaan hinnalla.
– Pystymme kilpailemaan laadulla ja sillä, että saataisiin ihmiset maistamaan paikallista maakunnan hunajaa, joka on erittäin laadukasta, Ala-Vannesluoma sanoo.
Isokungas muistuttaa Suomen tuotanto-olosuhteista ja kulurakenteesta.
– Kustannusrakenne on Suomessa ihan toista luokkaa kuin ulkomaisella hunajalla. Pohjalainen hunaja on ihan omaa luokkaansa. Siinä on uniikki maku, joka kestää kilpailua, Isokungas vakuuttaa.
Ala-Vannesluomalla on reilut sata mehiläispesää Suomenselän alueella. Osa pesistä on aivan Ähtärin eläinpuiston pandatalon vieressä.
Hunajan makuun vaikuttaa suuresti se, mistä mehiläiset meden keräävät.
– Minun suuhuni hyvässä hunajassa on pikantti, pieni kirpeys ja siitä maistaa metsän kasvin, Ala-Vannesluoma sanoo.
