perjantai, 19 joulukuun

Pilotissa työllisyys­palvelut lähettävät pitkä­aikais­työttömiä työkyvyn arviointiin. Tähtäimenä on saada työkyvyttömyys­eläkepäätöksiä.

Lahti aikoo vuoden alkupuolella käynnistyvässä pilotissa selvittää, voiko se siivota työttömyystilastoja saattamalla pitkäaikaistyöttömiä sairaspäivärahalle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaupunki on pitkään kärsinyt rumista työttömyysluvuista.

Pilotin taustalla on pitkäaikaistyöttömyydestä kunnille koituvat maksut. Kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy. Vuoden alussa näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti.

Tänä vuonna Lahden kaupungin rahoitusvastuu työttömyysturvasta on noin 25 miljoonaa euroa.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa paljon työkyvyttömiä

Pilotissa työllisyyspalvelut etsivät pitkäaikaistyöttömien joukosta henkilöitä, joiden työkyky on alentunut niin paljon, että heidän voisi olla mahdollista siirtyä sairauspäivärahalle, kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Asiakkaan suostumuksella työllisyyspalvelut lähettävät tällaisia henkilöitä Mehiläiseen tutkittavaksi.

Lahden kaupungin työllisyysjohtaja Taisto Tuominen kertoo pilotti-idean syntyneen asiakaspalautteen perusteella. Tuomisen mukaan moni työllisyyspalvelun asiakas kokee, ettei ole työkykyinen.

Tuomisen mukaan moni pitkäaikaistyötön kokee, että hoidon saaminen on vaikeaa.

– Työttömillä ei ole varsinaista hoitokontaktia lääkäriin, kuten työssä oleville on työterveyshuollossa. Sairaudet tulevat pikkuhiljaa, eikä niitä tunnisteta. Jos ei ole sairashistoriaa, ei ole mahdollisuuksia saada näitä etuuksia.

Tuominen kertoo joidenkin lääkäreiden jopa ihmetelleen, mitä työtön edes tekee sairauslomalla.

Suunnitelmana on, että pilotissa voitaisiin selvittää 200–250 pitkäaikaistyöttömän mahdollisuus siirtyä työttömyysetuudelta sairauspäivärahalle. Jo pilotin valmistelutyössä löydettiin yli 100 henkilöä, jotka kuuluvat pilotin kohderyhmään.

Hoitamattomat pitkäaikaissairaudet nakertavat työkykyä

Pilotissa arvioidaan valittujen henkilöiden jäljellä olevaa työkykyä. Arviointi tehdään Mehiläisen työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuspalveluiden osaamiskeskuksessa, jossa arviointiin osallistuu moniammatillinen tiimi.

Työkykyä arvioi työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri kouluttajalääkärin ohjaamana, työterveyshoitaja sekä tarvittaessa työterveyspsykologi sekä työkykyvalmentaja.

Osaamiskeskuksen asiantuntijat arvioivat työkykytilanteen ja arvioinnin perusteella tehdään loppupäätelmät ja lausunnot. Jos työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit täyttyvät, työterveyslääkäri laatii lausunnon eläkehakemuksen tueksi.

Mehiläisen työelämäpalveluiden johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti kertoo, että pitkäaikaistyöttömien työkykyä alentavat samat syyt kuin työssä olevia. Yleisempiä syitä on tukirangan kulumasairaudet sekä mielenterveydelliset syyt.

Ongelmana on, että työttömät eivät usein saa kaikkia kuntoutuksen keinoja, koska heillä ei ole säännöllistä terveydenhuollon kontaktia.

Toisaalta monelta puuttuu myös motivaatio pitkäaikaissairauksien hoitoihin, Martti huomauttaa. Näiden syiden vuoksi myös hoidettavat sairaudet ovat huonossa hoitotasapainossa, mikä syö työkykyä.

Huonosti hoidettu sairaus ei ole kuitenkaan peruste työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sairauden hoito on ensisijainen keino. Niinpä Mehiläisen asiantuntijat ohjaavat tarvittaessa asiakkaita myös julkisen terveydenhuolloin järjestelmään.

Pilotin vaikuttavuus muiden käsissä

Lopullisen päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä tekee eläkeyhtiö tai Kela.

Pilotin vaikuttavuutta haastaa tieto, että työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysten määrä kasvanut. Taisto Tuominen uskoo silti, että pilotti voi parantaa kaupungin työttömyystilastoja, koska osa hylkäyksistä johtuu siitä, ettei sairaudesta ole ollut tarvittavaa näyttöä.

Pilottiin on varattu määrärahaa yhteensä 390 000 euroa. Pilotin tulosten perusteella arvioidaan, jatketaanko vastaavan palvelun hankintaa kilpailutuksen kautta.

Share.
Exit mobile version