Tutkimuksen mukaan diabetes- ja laihdutuslääkkeet eivät aheuta itsetuhoisia ajatuksia. Päinvastoin ne vähentävät niitä.
Diabetes- ja laihdutuslääkkeiden käyttö helpotti selvästi potilaiden mielenterveysongelmia tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa.
Selvimmin vaikutus näkyi niillä potilailla, jotka käyttivät semaglutidia eli laihdutuslääke Ozempicia tai Rybelsusta. Tutkimus hälventää aiempia pelkoja siitä, että lääkkeet lisäisivät itsetuhoisia ajatuksia.
Sairauslomien määrä aleni tutkimuksen mukaan 47 prosenttia. Kakkostyypin diabeteksesta kärsii maailmassa yli 800 miljoonaa ihmistä, ja heillä on kaksinkertainen riski masentua verrattuna väestöön keskimäärin.
Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen instituutin ja australialaisen Griffith-yliopiston yhteistyönä. Potilaiden kokemaa ahdistusta ja masennusta seurattiin, kun he käyttivät lääkettä, sekä aikoina, jolloin he olivat ilman lääkettä.
Laihtuminenkin voi helpottaa masennusta
Psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista toteaa, että masennuksen ja ahdistuksen vähentyminen voi olla myös seurausta terveydentilan paranemisesta.
– Yksi mahdollinen selitys on se, että ihminen laihtuu ja voi paremmin. Ei masennakaan ja pystyy olemaan paremmin töissä.
Tutkimus ei siis sulje pois sitä, että masennus vähenee, koska potilas alkaa tavata ihmisiä ja harrastaa liikuntaa. Tiihosen mukaan lääkkeillä voi olla kuitenkin myös suoria vaikutuksia aivoihin tai aineenvaihduntaan.
Kakkostyypin diabetes on kansantauti
Tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita suolistohäiriöiden ja mielenterveyden välisestä yhteydestä. Parantunut sokeri- tai glykeeminen kontrolli diabeteksessa voi parantaa mielialan säätelyä.
Kakkostyypin diabeteksesta kärsii Suomessa yli 400 000 ihmistä, ja määrä kasvaa kovaa vauhtia.
Olisiko diabetes- tai laihdutuslääkkeistä hyötyä niille, jotka kärsivät masennuksesta, mutta eivät ole ylipainoisia? Tutkimusjohtaja Markku Lähteenvuo Itä-Suomen yliopistosta pitää sitä mahdollisena.
– Olisi mielenkiintoista selvittää, voisiko tästä molekyylistä olla lisähyötyä vaikkapa ihan tavallisesta masennuksesta kärsiville ihmisille. Se voisi toimia lisähoitona sitten, jos perinteiset masennuslääkkeet ja psykoterapia eivät toimi.
Tutkimukseen osallistui lähes 100 000 henkilöä, joista yli 20 000 oli käyttänyt GLP-1-lääkkeitä. Niihin kuuluvat diabetes- ja laihdutuslääkkeet. Osallistujia seurattiin Ruotsin kansallisista rekistereistä vuosina 2009–2022.
